Ikäihmiset ja mielenterveys 1/3 – Kipu on riski myös vanhuksen mielenterveydelle

Kipukokemuksen hoitaminen vaatii usein myös mielenterveyden hoitoa. Lähihoitajalla voi olla keskeinen merkitys iäkkään kipupotilaan mielenterveyden tukijana.

Teksti Kerttu Juutilainen

Kipu voi olla riski myös mielenterveydelle. Erityisesti pitkittyneen kivun seurauksena voi olla masennusta, ahdistusta ja uupumusta. Tästä voi syntyä vaarallinen noidankehä.

− Masentunut potilas kokee herkemmin myös kipua. Kun mieliala on alentunut, kipujaan alkaa myös tarkkailla enemmän ja kuntoutusta voi olla vaikeaa vastaanottaa, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Sanna Maula Pihlajalinnalta sanoo.

Mainos

Ikäihmisen kiputila syntyy usein monista syistä. Valtaosalla ikääntyneistä on eriasteista nivelrikkoa ja muita rappeumasairauksia, joihin voi liittyä myös hyvin epämiellyttävänä koettua neuropaattista kipua. Erityisesti iäkkäät naiset kärsivät usein myös osteoporoosista. Luukato voi aiheuttaa kipua itsessäänkin ja sen myötä pienetkin tapaturmat voivat olla hyvin kivuliaita.

Iäkkäillä kipu voi aiheuttaa samanlaisia mielenterveyden häiriöitä kuin nuoremmillakin. Häiriöiden tunnistamisessa ja hoitamisessa on kuitenkin omat haasteensa.

Kivun ja mielen vahva yhteys

Sosiaalisten verkostojen puute tai toimintakyvyn muu rajoittuneisuus saattavat pahentaa iäkkäiden ihmisten kiputiloja sekä vaikeuttaa niiden kanssa elämistä. Ajatuksia kivusta voi olla vaikeaa saada irti, mikäli elämänpiiri on kovin pieni.

Koska kipu ja mielenterveys vaikuttavat toinen toisiinsa, ei ensisijaisen vaivan tunnistaminen ole aina aivan yksiselitteistä.

Joskus mielenterveyden ongelmat voivat purkautua erilaisina somaattisina oireina, erityisesti muistisairailla. Jos potilas valittaa jatkuvasti erilaisia tuntemuksia ja kolotuksia, taustalla saattaa olla myös psykologisia syitä.

Toisaalta kipua voidaan toisinaan tulkita myös virheellisesti masennukseksi.

Kivun ja mielen välinen yhteys on vahva ja usein potilaat hyötyvät sekä mielen että kivun hoitamisesta. Erityisesti iäkäs ihminen tarvitsee aina kokonaisvaltaista arviointia ja hoitoa.

− Mikäli kipuun liittyy myös mielenterveyden ongelmia, on tärkeää hoitaa molempia vaivoja, Maula sanoo.

Kipu kokemusten heijastumana

Riittävä, ajoissa aloitettu lääkehoito on keskeinen osa kivun hoitoa. Myös psykososiaalisen tuen merkitys tunnistetaan nykyisin entistä vahvemmin.

Psykososiaalinen hoito on tärkeää erityisesti sellaisilla potilailla, jotka eivät koe saavansa lääkehoidosta riittävää hyötyä tai joilla kivun aiheuttaja ei ole selvillä.

− Meillä voi olla hyvin monenlaisia kehollisia tuntemuksia, joille ei löydy aina selitystä. Se ei tarkoita, etteikö kivun kokemus olisi todellinen, kivun hoitoon erikoistunut psykologi Juha Siira Terveystalolta sanoo.

Fysiologisten tekijöiden lisäksi myös traumaattiset kokemukset ja käsittelemättömät tunteet voivat ilmetä kipuna. Joskus taustalla voi olla hyvin vanhojakin tapahtumia.

− Kivun kautta ihminen voi kanavoida myös muuta kokemusmaailmaansa. Kipu voi olla viimeinen keino tulla kuulluksi, paitsi esimerkiksi hoitotyöntekijöille, myös potilaalle itselleen, Siira kuvaa.

Terapiaa myös ikäihmisille?

Käytännössä kivun hoito on usein liian lyhytaikaista ja vain akuuttiin vaivaan keskittyvää. Siira pitää tärkeänä, että kivun hoitoa pyrittäisiin toteuttamaan moniammatillisesti.

Myös moni ikäihminen voisi hyötyä terapiasta, jossa käsiteltäisiin esimerkiksi elämän vaiheita sekä niiden mahdollista vaikutusta kipuun. Kipupotilaan kanssa työskentely on aina myös arvotyöskentelyä, jossa pitää pohtia sitä, mitä menetyksiä potilas itse on kivun myötä voinut kokea.

− Pitkittyneet kivut ja tunteet liittyvät toisiinsa. Jos emme työstä tunteita, emme pääse muuttamaan kipukokemustakaan, Siira sanoo.

Etenevät neurologiset häiriöt voivat olla este terapian vastaanottamiselle. Terapeuttista hoito-otetta voivat hyödyntää kuitenkin myös muut kuin terapeutit, Siira ajattelee. Monelle tärkeintä olisi tulla kohdatuksi, missä myös lähihoitajilla on tärkeä merkitys.

− Olen kohdannut monia kipupotilaita, joilla on kokemusta siitä, ettei heidän kipuaan uskota. Kipuun ei tarvitse aina voida vaikuttaa, vaan monelle olisi tärkeintä, että joku kuuntelee.

Hyvä hoitosuhde voi kantaa pitkälle

 Myös korona-aika on muistuttanut toiminnan ja sosiaalisen elämän merkityksestä kivun hoidossa.

− Monen toimintakyky on heikentynyt ja kivut lisääntyneet, kun kuntoutus ja ryhmätoiminta ovat olleet tauolla. Jos elämässä on mielekästä tekemistä, kipu ei häiritse siinä määrin kuin jos elinpiiri on hyvin kapea ja viettää paljon aikaa itseään tarkkaillen ja omia vaivojaan miettien, Sanna Maula sanoo.

Myös lähihoitajilla on keskeinen rooli moniammatillisessa kivun hoidossa. Ryhmätoimintaan kannustaminen, yksinäisyyden lievittäminen ja jumppaohjeiden ohjaaminen, ovat tärkeitä asioita niin kivun kuin mielenterveydenkin hoidossa.

Myös ulkona ja luonnossa liikkumisella, puutarhanhoidolla ja eläinkontakteilla on keskeinen merkitys iäkkäiden kipupotilaiden mielenterveyden tukemisessa, Maula muistuttaa. Panostamalla asiakkaan kohtaamiseen, voidaan välttyä myös turhalta medikalisoinnilta, kun asiakas kokee tulleensa aidosti kohdatuksi ja kuunnelluksi.

− Hyvä hoitosuhde voi kantaa todella pitkälle. Koskettaminen, huomioinen ja huolenpito vaikuttavat mielialaan todella paljon. Toimintaterapeuttisissa keinoissa vain mielikuvitus ja taivas on rajana.

Muistisairaan sekavuus voi johtua kivusta

Muistisairaudet voivat muuttaa ikäihmisen kivun kokemusta ja vaikeuttaa sen ilmaisemista. Erityisesti pitkälle edennyttä muistisairautta sairastavalla kipu voi ilmetä sekavuutena ja levottomuutena.

Hoivakotilääkärinäkin työskentelevä Sanna Maula sanoo, että sekavuudesta kärsiviä potilaita lääkitään usein psyykelääkkeillä, mutta sen sijaan kivun hoito saattaa jäädä riittämättömäksi.

− Psyykelääke ei välttämättä ole oikea ratkaisu tilanteeseen, vaan hoitajan pitäisi käydä läpi mielessään listaa siitä, mistä kaikista tekijöistä muistisairaan käytöksen muutos voi johtua. Kipu on yksi mahdollinen, merkittävä tekijä.

Muistisairaiden kiputilojen havaitsemiseen voidaan hyödyntää esimerkiksi PAINAD-kipumittaria, joka on kehitetty pitkälle edenneestä muistisairaudesta kärsivien kivun havaitsemiseksi. Maula muistuttaa, että lähihoitajienkin tulisi turvautua matalalla kynnyksellä lääkelistojen tarvittaviin kipulääkkeisiin. Arviot kokeillun lääkkeen tehosta auttavat myös lääkäreitä lääkehoidon suunnittelutyössä.

− Tarvittavaa lääkettä voidaan antaa joka päivä tai vaikka kolme kertaa päivässä, jos se on niin määrätty. Jos lääkkeestä on apua, niin lääkäriltä voidaan pyytää määräystä säännöllisen kipulääkityksen tehostamiseksi. Muistisairaiden kiputilan hoitaminen yhtä tärkeää kuin muillakin.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Uintia palvelutalon asukkaiden kanssa – Mieleenpainuvimmat kesämuistot

Lähihoitajaopiskelija Peppi Katainen: ”Haluan kohdata ja kuunnella ennakkoluulottomasti”

Lähihoitajaopiskelija Inka Kovanen: ”Vanhainkoti on minun juttuni”