Nokian Emäkosken yläkoulun aulassa ja käytävillä kuhisee, kun noin 520 oppilasta viettää välituntia.
Kouluyhteisöohjaaja, nuorten ”koppariksi” kutsuma Mika Önkki läiskii poikajoukon kanssa pöytäjääkiekkoa ja kyselee samalla kuulumisia. Nuorten hajaannuttua seuraaville oppitunneille hän siivoilee pelivälineet varastoon.
‒ Täällä nuorten keskellä on minun työmaani: käytävillä, pihassa, ruokalassa ja niin edelleen. Olen se tuttu aikuinen, jota voi aina tulla nykäisemään hihasta ja jolle voi puhua mistä tahansa. Paljon myös tarkkailen itse tilanteita ja menen juttelemaan vaikkapa yksinäisiltä vaikuttavien oppilaiden kanssa, hän kertoo.
Lähihoitajaksi opiskellut Mika Önkki on tuore alanvaihtaja. Ennen nykyistä työtään hän toimi pitkään turvallisuusalalla.
‒ Yksinkertaisesti kyllästyin niihin hommiin. Eikä tässä iässä oikein enää jaksa jatkuvia yövuoroja.
Opinnoissa Mika valitsi mielenterveys- ja päihdetyön osaamisalan. Jo opiskeluaikana häntä alkoi kiinnostaa työskentely nimenomaan nuorten kanssa, ja Mika suoritti viimeiset harjoittelut Nokian yläkouluissa.
Toimenkuvaa luomassa
Kouluyhteisöohjaajat ovat uusi ammattikunta. Yleensä kouluyhteisöohjaajat toimivat nimenomaan yläkouluissa. Laajan ikähaitarin yhtenäiskouluissa kohderyhmään saattavat kuulua lisäksi esimerkiksi 5.‒6.-luokkalaiset.
‒ On ollut hienoa päästä ensimmäisten mukana luomaan koko tätä uutta toimenkuvaa. Olin mukana, kun laadimme nettiin kouluvalmentajan käsikirjan, Mika kertoo.
Hän kertoo saavansa edelleen vastata toistuvasti kysymykseen, mitä kouluyhteisöohjaaja oikein tekee. Vastaus ei aina ole selvä edes muille kouluyhteisössä työskenteleville.
‒ Lyhyesti sanottuna kouluyhteisöohjaaja on ammattilainen, joka kohtaa ja tukee oppilaita koulun arjessa. Työnäni on tehdä koulupäivästä mukavampi kaikille. Käytännössä tehtävät sitten vaihtelevat täysin tilanteen ja oppilaiden tarpeiden mukaan, Mika kertoo.
Keskeistä on hänen mukaansa liikkua mahdollisimman suuri osa työpäivästä kaikkialla siellä, missä oppilaatkin ovat. Näin kouluyhteisöohjaaja käy nuorille tutuksi, ja kynnys tulla juttelemaan on mahdollisimman matala.
‒ Paljon myös seurailen, vaikuttaako joku nuori jääneen tahtomattaan syrjään tai tarvitsevan muutoin tukea. Saatan silloin mennä vaikkapa kysymään, että lähdetäänkö heittelemään yhdessä koreja.
Önkin mukaan pelit ja kaikenlaiset muut fyysiset aktiviteetit tarjoavat nuorille luontevan hetken alkaa jutella toisilleen tai hänelle. Moni hyvä keskustelu on alkanut esimerkiksi koulun kuntosalilla punttien nostelemisen ohessa.
Perustuu luottamukseen
Tärkeisiin kumppaneihin työyhteisössä kuuluvat tietysti opettajat. Mika Önkin mukaan he hyödyntävät kouluyhteisöohjaajan työpanosta vaihtelevasti. Osa opettajista on huomannut, millainen voimavara yksi lisäaikuinen voi parhaimmillaan olla.
‒ Kun jotakuta nuorta vaikkapa ahdistaa kovasti oppitunnilla, minut saatetaan pyytää paikalle. Voin lähteä hänen kanssaan toiseen tilaan juttelemaan, ja toisinaan jo se saa tolaltaan olleen nuoren rauhoittumaan.
Sen sijaan kurinpitäjänä tai järjestyksenvalvojana toimiminen ei Mika Önkin mukaan kouluyhteisöohjaajalle kuulu ‒ ei edes hänelle itselleen turvallisuusalan taustasta huolimatta.
‒ Sellaisen roolin ottaminen johtaisi ainoastaan nuorten luottamuksen menettämiseen, hän toteaa.
Tärkeitä lenkkejä verkostossa ovat vanhemmat. Heiltä saattaa tulla yhteydenottoja, joissa pyydetään esimerkiksi seuraamaan kiusaamista kokeneen nuoren pärjäämistä porukassa.
Myös vanhempien ja nuorten välillä kouluyhteisöohjaajan on tärkeää pysyä neutraalina.
‒ Näen kaikenlaista. Mutta minä en ilmoittele koteihin, että teidän nuorenne vapettaa tai käyttää nuuskaa, jos hän tämän minulle luottamuksellisesti kertoo. Ilman nuorten luottamusta tätä työtä on mahdotonta tehdä. Sen sijaan voin kyllä jutella sopivana hetkenä nuoren itsensä kanssa järkevistä elämäntavoista.
Ongelmana ruutuaika
Kouluyhteisöohjaajan yksi tärkeä tehtävä on ohjata nuorta tarvittaessa eteenpäin muun avun piiriin. Nuoren tilanteesta voi olla tarpeen keskustella oppilashuoltotyhmässä esimerkiksi kuraattorin tai kouluterveydenhoitajan kanssa.
Mikan mielestä olennainen osa työtä onkin erottaa, milloin on kyse kasvamiseen kuuluvasta kuohunnasta ja milloin puolestaan vakavista, nuoren hyvinvointia uhkaavista ongelmista. Tässä auttaa omien lähihoitajaopintojen painotus mielenterveystyöhön.
‒ Nuorelle itselleen hänen ahdistuksensa on tietysti siinä hetkessä aina totisinta totta. Jutellessa voi sitten paljastua, että pahaan oloon syynä ovat elämän tavalliset vastoinkäymiset: vaikka lemmikin kuolema tai ohimenevä erimielisyys kaverin kanssa.
Luotettava aikuinen osaa auttaa laittamaan arkisia murheita oikeaan perspektiiviin.
Osalla nuorista on kuitenkin myös vakavia elämänhallinnan vaikeuksia. Usein ongelmien vyyhti noudattaa samanlaista kaavaa.
‒ Nuori ei nuku yöllä riittävästi ja herää valmiiksi väsyneenä. Energiajuoma saa sitten toimittaa aamupalan virkaa. Ei mikään ihme, että tunneilla on vaikea keskittyä. Monella myös ruutuajat ovat aivan järkyttäviä.
”Minä en ilmoittele koteihin, että teidän nuorenne vapettaa.”
Mikan mielestä osaan ongelmista auttaisivat yksinkertaiset arjen valinnat: riittävä uni, säännöllinen syöminen ja ruutuajan rajoittaminen järkeväksi. On silti myös oppilaita, jotka tarvitsevat välttämättä hoitoa psyykkisiin ongelmiin.
‒ Ehkä vaikeinta tässä työssä on ollut nähdä, että edes nämä nuoret eivät pääse nopeasti avun piiriin. Hoitojärjestelmä tuntuu olevan tukossa.
Työrauha takaisin
Mika Önkin mielestä kouluyhteisöohjaajien osaamista tarvitaan ehdottomasti kouluyhteisöissä.
‒ Mukava palaute oli, kun pienen poissaolon jälkeen nuoret huutelivat, että jee, koppari on taas täällä. Ja usein tuntuu, että pitäisi pystyä olemaan monessa paikassa samaan aikaan. Olen vaikka luvannut puhua yhden nuoren kanssa seuraavalla välitunnilla koeasioista, mutta eteen tuleekin jotain vielä akuutimpaa.
Mika korostaa, että valtaosalla nuorista menee edelleen oikein hyvin. On pärjäävienkin oppilaiden etu, että tukea tarvitsevilla koulutovereilla on mahdollisimman monia aikuisia antamassa apua.
‒ Työrauhan puute tunneilla on ihan todellinen ongelma. Opettajien pitää saada keskittyä opettamiseen ja oppilaiden opiskeluun. Kouluyhteisöohjaaja voi olla juuri se puuttuva palanen, joka auttaa lopettamaan ylimääräisen härväämisen tunneilla.
Kouluyhteisöohjaaja
- Kouluyhteisöohjaajat ja kouluvalmentajat ovat yleistyneet muutaman viime vuoden aikana erityisesti yläkouluissa. Muitakin nimikkeitä on käytössä: kasvatusohjaaja tai hyvinvointiohjaaja.
- Tehtävässä toimivilla on erilaisia sosiaali- ja terveysalan koulutustaustoja.
- Kouluyhteisöohjaaja tekee työtään nuorten keskellä, ja kohtaa nuoria koulun arjessa. Kuuntelee, keskustelee ja ohjaa nuoria tarvittaessa eteenpäin. Opettajat ovat kouluyhteisöohjaajan tärkeitä työkavereita.
- Työn tueksi on julkaistu vuonna 2023 verkossa opas Kouluvalmentajatyön käsikirja. Se on luettavissa osoitteessa osake.eeventti.fi/materiaalit/kouluvalmentajan-kasikirja
