Keuhkosairauksien vuodeosasto KEU5 Jorvin sairaalassa Espoossa on osastonhoitaja Eeva-Liisa Ihanderin sanoin tavallinen vuodeosasto. Potilaat saapuvat osastolle sairaalan päivystyksestä ja saavat siellä hoitoa esimerkiksi keuhkokuumeeseen, keuhkoahtaumatautiin, tuberkuloosiin tai ilmarintaan.
Osastolla työskentelee kuusi lähihoitajaa, 17 sairaanhoitajaa ja kolme lääkäriä. Henkilöstö viihtyy ja vaihtuvuus on hyvin pientä. Lähihoitajan työnkuvan laajentaminen on vaikuttanut koko osaston toimintaan aina lääkkeiden annosta potilaiden kotiuttamiseen ja jatkohoidon koordinointiin saakka.
– Toista vuotta sitten tätä alettiin meillä suunnitella. Vakoilimme vähän HUSin muita keuhko-osastoja, joissa tällainen muutos oli jo tehty. Meillä lähdettiin laajentamaan lähihoitajien työnkuvaa suoraan mahdollisimman laajaksi. Nyt aluksi Suvi ja Susanna tekevät laajaa työnkuvaa ja syksyllä edetään tästä asteittain, Ihander kertoo.
Lähihoitajien kuva kokonaisuudesta kirkastui
Suvi Wheeler ja Susanna Saukkonen saivat uusia tehtäviään varten monipuolisen perehdytyksen. Koulutusta antoivat niin opetushoitaja ja laatupäällikkö kuin osaston farmaseuttikin. Lisäksi ohjelmaan kuului muun muassa hätätilakoulutus.
Aiemmin lähihoitajat huolehtivat potilaiden hyvästä perushoidosta sairaanhoitajien työparina. Työnkuvan laajeneminen saikin ammattitaitoiset lähihoitajat tuntemaan olonsa tilapäisesti uudelleen opiskelijaksi.
– Alussa tuntui, että on kuin olisin ihan eri työssä ensimmäistä päivää, vaikka minä olen ollut täällä kaksi vuotta ja Susanna vielä minuakin kauemmin. Tuli sellainen olo, että kaikki pitää tarkistaa, sellainenkin, mitä oli jo aiemminkin tehnyt, Wheeler sanoo hymyillen.
– Kyllä tämä on tuonut lisää haastetta omaan työhön ja saamme todella kehittyä omassa työssämme, Saukkonen jatkaa.
Kun vastuu on laajentunut perinteisesti perushoidoksi mielletyn ulkopuolelle, myös lähihoitajien tietämys siitä, mitä potilaan hoidossa tapahtuu ja miksi potilas ylipäätään on osastolla, on laajentunut aivan toiseen mittaluokkaan. Lähihoitajat osallistuvat nyt myös lääkärinkierroille, jolloin heille muodostuu entistä rikkaampi kuva potilaan tilanteesta ja hoidosta.
– Jos olisin koko ajan tehnyt työtäni vain sillä tavalla, että perushoitoa, perushoitoa, enkä olisi ollenkaan seurannut sitä, mitä ympärillä tapahtuu, olisi tämä muutos varmasti ollut vaikeampi. Olen kuitenkin aina seurannut sivusta, että ahaa tuollaisia asioita sairaanhoitaja tekee lääkärin kanssa ja saanut siitä jonkinlaisen käsityksen, Wheeler toteaa.
Lääkehoitoa ja kotiutusasioita
Koska KEU5 on infektio-osasto, IV-antibiootteja annetaan siellä paljon. Keuhkopotilaiden hoidossa käytetään myös paljon tablettilääkkeitä. Lääkehoito on merkittävä osa osaston työtä, joten työnkuvan muutos näkyy siinä voimakkaasti.
Lääkeluvan lisäluvalla KEU5:n lähihoitajat ovat jo aiemminkin saaneet esimerkiksi korkata iv-lääkkeet pois ja hoitaa kanyylien huuhtelut. Uutta haltuun otettavaa on silti ollut runsaasti.
– Näin lyhyessäkin ajassa olen oppinut todella paljon lisää lääkehoidosta. Aiemmin ehkä osa osaamisesta meni hukkaan, kun emme saaneet esimerkiksi itse hakea, antokirjata ja viedä potilaalle kuumelääkettä vaan jouduimme pyytämään sairaanhoitajakollegaa tekemään sen, Wheeler kertoo.
Muutos aiempaan on lisäksi se, että lähihoitajat huolehtivat nyt myös kotiutusasioista. He koordinoivat potilaiden jatkohoitoa, raportoivat eteenpäin ja kirjoittavat hoitotyön yhteenvetoja. Samalla yhteydenpito omaisiin on lisääntynyt.
Tämä muutos on vaikuttanut ennen kaikkea osaston sisäiseen työnjakoon, potilaat ja omaiset eivät tee eroa sairaanhoitajien ja lähihoitajien välillä.
– Minä en ainakaan ole kokenut niin. Heille tärkeämpää on varmasti turvallisuudentunne ja kokemus siitä, että asiat hoituvat, Susanna Saukkonen pohtii.
– Minun tapani on sanoa potilaille, että hei olen Suvi, olen lähihoitaja ja sinun hoitajasi tänään. Sitten on helppo sanoa vaikka, että sairaanhoitaja tulee laittamaan antibiootin suoneen mutta minä voin sen sitten ottaa pois, Suvi Wheeler selittää.
Vastaus työvoimapulaan ja Apotin tuloon
Keuhko-osastolla tarvitaan aina hyvää perushoitoa. Lähihoitajan toimia ei olekaan KEU5:llä vähennetty vaan päinvastoin niitä on saatu lisää siinä kuin sairaanhoitajankin toimia.
Kaikkien henkilöstöryhmien osaamisen hyödyntäminen mahdollisimman laveasti on osittainen vastaus myös työvoimapulaan. Lisäksi osastonhoitaja Eeva-Liisa Ihanderin mukaan liikkumavara esimerkiksi työvuorosuunnittelussa on selvästi kasvanut, kun lähihoitajien työnkuvia laajennettiin.
– Jos joku sairaanhoitajista on poissa, tilanne ei ole niin hankala, kun te kaksi olette töissä. Tämän muutoksen tarkoitus on myös ollut valmistautua Apotin käyttöönottoon. Että meillä olisi sitten jo tällainen sujuva työnjako olemassa, Ihander sanoo.
– Minusta tällainen laaja työnkuva mahdollistaa sen, että lähihoitajan koulutuksesta saadaan irti kaikki hyödyt, Susanna Saukkonen toteaa.
