Malin Andtfolk saapuu työhuoneelleen Åbo Akademin Vaasan kampukselle maanantaina aamuseitsemältä. Hän on pirteä hyvin nukutun yön jälkeen. Takana on työntäyteinen viikonloppu: lähihoitaja on tehnyt kaksi aamuvuoroa muistisairaiden yksikössä hoivakoti Fylgiassa.
– Herättelin asukkaita, tein aamupesuja ja jaoin aamupalaa sekä lääkkeet. Ehdimme tehdä myös muita aktiviteetteja, mikä oli mukavaa.
Malin työskentelee arkipäivisin hoivarobotiikan tutkijana ja viikonloppuisin sekä satunnaisesti arki-iltaisin lähihoitajana. Näin hän pystyy parhaiten yhdistämään kaksi itselleen tärkeää työtä.
– Tehtävät ovat täysin erilaisia, mutta kummastakin saan lisää energiaa toiseen työhön. Yhdistävä tekijä on kiinnostus vanhustyöhön ja sen kehittämiseen.
Malin aloittaa viikon yliopistolla usein pää täynnä uusia ideoita, joita hän on saanut työskenneltyään viikonlopun lähihoitajana.
– Mietin esimerkiksi, voisiko jossakin tietyssä hoivatilanteessa testata robotin käyttöä. Tai että voisiko robotti tehdä hoitajan sijasta jonkin tietyn hoitotoimenpiteen.
Lähihoitajan työ tuntuu merkitykselliseltä
Kun yläkoulussa tuli ajankohtaiseksi päättää, missä jatkaisi opintoja, oli lähihoitajan tutkinto Malinille itsestään selvä valinta.
– Minulla on aina ollut hyvin läheinen suhde isovanhempiini. Se antoi minulle paljon turvaa sekä lapsuudessa että nuoruudessa. Tämä vaikutti myös siihen, että halusin päästä tekemään työtä vanhusten hyväksi.
Malin aloitti työt hoivakodissa heti ensimmäisenä opiskeluvuotenaan 15-vuotiaana. Koulupäivien päätyttyä hän teki iltavuoroja hoivakodissa. Lähihoitajaksi Malin valmistui Kristiinankaupungissa vuonna 2008.
Useammasta tutkinnosta huolimatta Malin halusi jatkaa hoitotyön tekemistä nimenomaan lähihoitajana – ei sosionomina tai sairaanhoitajana.
Hoitotyö ja sairauksien hoito kiinnosti Malinia kuitenkin niin paljon, että hän päätti jatkaa opintoja. Andtfolk valmistui vuonna 2012 sosionomiksi ja muutama vuosi myöhemmin sairaanhoitajaksi.
Useammasta tutkinnosta huolimatta Malin halusi jatkaa hoitotyön tekemistä nimenomaan lähihoitajana – ei sosionomina tai sairaanhoitajana. Lähihoitajana hän saa olla lähellä vanhuksia.
– Se motivoi, että voin tukea heitä sellaisissa arkisissa asioissa, joista he eivät enää itse selviydy. Voin auttaa vanhusta konkreettisesti siinä, että hän tuntee itsensä puhtaaksi, että hän saa hyvää ruokaa ja tuntee itsensä hyvinvoivaksi.
Lähihoitajan työssä Andtfolk näkee toistuvasti, miten suuri merkitys elämän pienilläkin asioilla on.
– Hoitajana voin esimerkiksi muistuttaa asukasta siitä, mistä hammasproteesit löytyvät, jotta hän voi harjata omat hampaansa. Työssäni voin luoda vanhukselle sellaiset puitteet, että hän voi elää hyvää elämää.
Apuvälineet kiinnostavat
Käytännönläheisten lähihoitajan ja sairaanhoitajan opintojen myötä Malin Andtfolk alkoi kiinnostua myös hoitoon liittyvästä teoriasta. Näin hän päätyi jatkamaan opintoja yliopistoon ja valmistui vuonna 2017 terveystieteiden maisteriksi.
Hoitoalalla käytettävät tekniset apuvälineet olivat herättäneet Malinin mielenkiinnon jo ennen yliopisto-opintoja.
– Oli mielenkiintoista seurata, kuinka me lähihoitajat omaksumme uusia välineitä ja mitä apuvälineitä päädymme yleensä työssämme käyttämään. Jatko-opiskelijana tuntui luonnolliselta keskittyä tutkimaan sitä, miten robotiikkaa voidaan hyödyntää hoitotyön tukena.
Malinia kiinnostaa erityisesti se, millaisia asenteita vanhuksilla on robotiikkaa kohtaan ja miten hoivarobotti vaikuttaa vanhusten hyvinvointiin. Näin hän voi tuoda ikäihmisten äänen ja toiveet kuuluviin.
– Tällä hetkellä tutkin sitä, millaisia vaikutuksia humanoidirobotin käytöllä on ikäihmisten fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin.
Lähihoitajana työskentely auttaa Malinia tutkimustyössä. Hoitotyötä tehdessään hän kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, missä tilanteissa hän hoitajana kaipaa apuvälineitä ja milloin puolestaan tarvitaan hoitavan ihmisen läsnäoloa.
– Hoitotyössä näen kaikki tilanteet käytännössä. Se motivoi minua tutkimaan aihepiiriä lisää ja saan uusia ideoita jatkotutkimusta varten.
Hoivarobotiikka keventää hoitajan työtä
Malin toivoo, että parinkymmenen vuoden päästä robotiikka on luonnollinen osa lähihoitajan työtä. Hän näkee, että robotit ja muut tekniset apuvälineet ovat tärkeä tuki raskaissa nostoissa, vaarallisissa tilanteissa tai tietyissä toistuvissa tehtävissä. Lisäksi hoivarobotti voi muistuttaa vanhusta ottamaan lääkkeen, syömään tai liikkumaan.
Hoivarobotti voi esimerkiksi lukea lehteä, muistuttaa kellonajasta ja auttaa nostamaan esineitä.
– Tutkimuksen mukaan vanhukset kokevat saavansa hoivaroboteista seuraa ja läheisyyttä. Hoivarobotti voi esimerkiksi lukea lehteä, muistuttaa kellonajasta ja auttaa nostamaan esineitä. Tutkimus kuitenkin osoittaa vanhusten kokevan, ettei robotti voi korvata ihmistä.
Hoivasektorin haasteena Malin pitää alaa uhkaavaa hoitajapulaa. Hänen mukaansa on tärkeää, että ala saadaan pidettyä houkuttelevana. Haasteena hän näkee myös sen, että hoitotyössä jää yhä vähemmän aikaa asiakkaille.
– Robotit yksinomaan eivät kuitenkaan ole vastaus näihin haasteisiin. Robotit eivät tule esimerkiksi korvaamaan ihmistä, vaan ne tukevat hoitajia heidän työssään. Me lähihoitajat voimme antaa vanhuksille paremman elämän, jos meillä on työssämme siihen riittävästi aikaa.
