– Hyvälle lähihoitajalle välittäminen ja läheisyys ovat saattohoidossa kaiken A ja O, toteaa saattohoidosta lisensiaattityön tehnyt SuPerin kehittämisyksikön asiantuntija Mervi Lehtinen, joka on myös itse toiminut saattohoitajana.
– Saattohoidossa on oleellista olla aidosti läsnä ja hoitotyölle täytyy olla aikaa. Saattohoidossa on oleellista huomioida omaiset osana kokonaisuutta, Lehtinen jatkaa.
Suurin osa suomalaisista ei kuole saattohoitokodissa, joita on Suomessa vain neljä. Moni kuolee sairaaloissa, joissa kuoleman kohtaaminen on haastavampaa aikapulan takia.
– Saattohoitokodeissa kuolleeseen suhtaudutaan arvokkaasti ja myös kuolevan fyysisten tarpeiden lisäksi huomioidaan henkiset ja hengelliset tarpeet.
Sydän mukaan saattohoitoon
Mikä estää hyvän saattohoidon?
– Kohtaamisen pelko ja puutteellinen kyky kohdata ihmistä voivat olla estämässä laadukasta saattohoitoa. Tämä on haaste koulutukselle, Lehtinen arvelee.
Lähihoitajat ovat ainoa sosiaali- ja terveysalan ammattiryhmä, jonka koulutuksessa saattohoito on oma tutkinnon osa.
Millainen on sitten hyvä saattohoitaja?
– Pelkkä tietotaito ei riitä vaan sydän täytyy olla mukana. Eletään mukana potilaan arjessa. On todettu, että kivun kokemus ei ole niin voimakas, kun ihminen huomioidaan kokonaisuutena mukaan lukien henkiset ja hengelliset tarpeet, Mervi Lehtinen kertoo.
Lehtinen muistuttaa, että saattohoidossakin on elämä keskiössä. Ihminen elää kunnes hän kuolee. Siksi saattohoitotyöhön kuuluu myös ilo ja toivo. Hoitotyössä tärkeäksi nousevat usein pienet teot jotka saavat suuren merkityksen. Aina voidaan tehdä jotakin kärsimyksen lievittämiseksi.
Tutustu SuPerin ja viiden muun sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestön #saattohoitopakkaus-kampanjaan. Kampanjan avulla pyritään herättelemään keskustelua suomalaisen saattohoidon tilasta.
