Epilepsia, astma, allergia, diabetes ja migreeni ovat tavallisia sairauksia, joista lapset kärsivät. Kohtauksittain tulevat oireet tarvitsevat nopeaa lääkitystä. SuPerin asiantuntija Johanna Pérezin mukaan työnjaon kouluissa lääkehoidon toteuttamisessa pitäisi olla selvä.
– Jos lapsi kykenee, hän huolehtii lääkehoidostaan itse, mutta hänelle annetaan apua tarvittaessa. Monet koulunkäynninohjaajista ovat lähihoitajia, joilla on koulutus lääkehoidon toteuttamiseen. He pystyvät myös seuraamaan annetun lääkkeen vaikutuksia. Lähihoitajat ovat terveydenhuoltoalan ammattilaisia, joten he eivät voi kieltäytyä lääkehoidon toteuttamisesta. Opettajilla ei ole velvollisuutta toteuttaa lääkehoitoa.
Opettaja voi kuitenkin omalla suostumuksellaan osallistua lääkehoitoon. Hän voi antaa lääkärin määräämän luonnollista tietä annettavan tai ihon alle pistettävän lääkkeen. Hänen on saatava perehdytys ja lisäkoulutus tehtävään. Osaaminen on myös varmistettava. Opettaja on vastuussa antamastaan lääkehoidosta. Lääkitys jää opettajan vastuulle erityisesti silloin, kun luokassa ei ole lähihoitajakoulutuksen saanutta koulunkäynninohjaajaa.
Lähihoitaja Minttu Hauta-aho työskentelee koulunkäynninohjaajana Hämeenlinnassa Saaristen koulussa, jota käyvät vaikeasti kehitysvammaiset ja autistiset lapset. Koulun 15:sta koulunkäynninohjaajasta suurin osa on koulutukseltaan lähihoitajia, joten he huolehtivat lasten lääkityksistä. Erityisluokanopettajat saavat keskittyä perustyöhönsä.
– Osalla lapsista on lääkkeitä, joita annetaan koulupäivän aikana. Tavallisin sairaus on epilepsia, joka aiheuttaa joillakin kohtauksia päivittäin. Heillä on kohtauksiin lääkitys ja yksi ryhmämme lapsista saa vagushermostimulaattorihoitoa. Annamme myös muita lääkkeitä tarvittaessa.
Lääkehoitosuunnitelman välttämättömyys
Opetustoimenjohdon on varmistettava, että lääkehoito toteutuu ja siihen perehdytettyjä työntekijöitä on paikalla koko koulupäivän. Turvallisen lääkehoidon toteutumisen edellytyksenä on se, että koulun henkilöstö, vanhemmat, erikoissairaanhoito ja kouluterveydenhuolto tekevät yhteistyötä.
Johanna Pérez kertoo, että koulussa pitää olla oppilashuoltosuunnitelmaan sisältyvä lääkehoitosuunnitelma ja lapsikohtainen lääkehoitosuunnitelma.
– Koulun lääkehoitosuunnitelmaan kannattaa tutustua ennakkoon, vaikka omassa luokassa ei olisikaan ketään, joka tarvitsee lääkehoitoa koulupäivän aikana. Jos tilanne muuttuu, tietää jo etukäteen omat vastuualueensa.
Minttu Hauta-aho kertoo, että Saaristen koulussa oppilailla on nimetyt koulunkäynninohjaajat. Käytännössä kuitenkin kaikki avustavat jokaista lasta ja ovat vuorollaan vastuussa lapsen lääkehoidosta. Tämä onnistuu, koska jokaisessa ryhmässä on vain kuusi lasta. Lapselle tehdään aina henkilökohtainen lääkehoitosuunnitelma.
– Kun vanhempi kertoo uudesta lääkkeestä, koulunkäynninohjaaja tekee yhdessä hänen kanssaan lääkehoitosuunnitelman. Saamme lääkkeet alkuperäispakkauksissa, joissa näkyy lääkärin määräys. Jotkut tuovat lisäksi reseptin. Lääkehoitosuunnitelmia täyttää ja päivittää myös terveydenhoitaja, joka käy koulullamme kerran kuukaudessa.
Osaaminen pitää varmistaa
Saaristen koulussa lähihoitajat tekevät lääkehoidon tentit säännöllisesti.
– Pidämme listaa suorituksista ja seuraamme, kenellä lääkeluvat ovat menossa vanhaksi. Tein tentin viimeksi kolme vuotta sitten, Minttu Hauta-aho kertoo.
Hän kokee, että lääkehoidon toteutus on hänen työpaikallaan hyvällä mallilla. Yhteistyö vanhempien kanssa on toimivaa ja työkavereilta saa tukea.
– En ole kokenut, että olisin tarvinnut lisäkoulutusta lääkehoitoon. Jos sellainen tilanne tulee, otan asian puheeksi.
Johanna Pérez toivoo, että muissakin kouluissa lääkehoidon osaaminen olisi yhtä varmalla perustalla ja lääkehoidon suunnitelmat olisivat kunnossa. Hän tietää, ettei kaikkialla ole näin.
– SuPeriin tulee välillä yhteydenottoja kouluista. Luokkaan saattaa tulla oppilas, joka tarvitsee lääkehoitoa. Sen toteuttaminen on määrätty lähihoitajalle, joka ei ole välttämättä vuosiin tarvinnut tällaista osaamista ja tehtävä tuntuu vaikealta.
Pérez muistuttaa siitä, että lähihoitajallakin on oikeus vaatia perehdytystä lääkehoitoon ja osaaminen on varmistettava.
– On tärkeää tunnistaa oman osaamisen rajat. Jos ei hallitse jotain asiaa, siitä pitää ilmoittaa. Työnantajan on järjestettävä tarvittaessa koulutusta.
Lapsen lääkehoitosuunnitelman sisältö
- Lääkityksen annosmäärä ja antoaika
- Lääkityksen toteuttaja ja varahenkilö
- Lääkityksen toteuttajan perehdytys
- Erityistilanteissa toiminen
- Ensiapukäytännöt
Lue myös:
Lähihoitaja on lääkehoidon asiantuntija varhaiskasvatuksessa
Hoitajat kaipaavat enemmän syventävää tietoa lääkelupakoulutuksiin
Lääkehoito sujuu varmemmin, kun vanhustenhoitaja luottaa omaan osaamiseensa
