Millaista työtä on henkilökohtainen avustaminen?
Henkilökohtainen apu tarkoittaa avustamista tehtävissä, jotka vammainen ihminen tekisi itse mutta vamman tai sairauden takia ei siihen pysty. Avustettava päättää itse missä, milloin ja miten häntä avustetaan. Työn sisältö vaihtelee avustettavan vamman ja sen vaikutusten sekä elämäntilanteen ja -tapojen mukaan.
Se voi olla auttamista arkisissa askareissa, esimerkiksi pukeutumisessa ja peseytymisessä, ruoanlaitossa ja ruokaostosten tekemisessä. Tukea saa niin työssä käymiseen, harrastamiseen kuin sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen, myös työ- tai vapaa-ajan matkustamiseen. Työntekijä voi kieltäytyä vain hyvän tavan vastaisista tai lainvastaisista tehtävistä.
Mitä osaamista henkilökohtaiselta avustajalta vaaditaan?
Henkilökohtaiselta avustajalta ei vaadita muodollista koulutusta. Lähihoitajan tutkinto kokonaisuudessaan antaa hyvät valmiudet tehtävään. Lähihoitajilla on osaamista ja varmuutta ammatilliseen avustamiseen eli vaikkapa lääkehoitoon, katetrointiin tai PEG-ruokintaletkun käyttämiseen. Tällaisen avun tarve lisääntyy, ja siksi on todennäköistä, että lähihoitajat ovat yhä kysytympiä työntekijöitä näihin tehtäviin.
Mikä tekee työstä erityistä?
Henkilökemialla on poikkeuksellisen suuri merkitys. Työtä tehdään avustettavan kotona ja hänelle tärkeissä asioissa. Pitkissä työsuhteissa osapuolet ehtivät tutustua toisiinsa hyvin, joten työnantajan ja työntekijän suhde voi olla syvempi kuin tavanomaisessa työsuhteessa. Henkilökohtainen avustaminen on palkitsevaa ja parhaimmillaan siitä nauttivat sekä avustaja että avustettava. Avustaja mahdollistaa työllään avustettavan osallistumisen yhteiskuntaan. Ilman avustajaa ihminen saattaisi olla kyvytön tekemään yhtään mitään ja vaihtoehtona saattaisi olla syrjäytyminen.
Kuka on henkilökohtaisen avustajan työnantaja?
Henkilökohtaisen avun malleja on miltei yhtä monta kuin on kuntaa. Työnantajamallissa vammainen toimii itse työnantajana ja pitää huolta kaikista siihen kuuluvista velvoitteista, kuten rekrytoinnista, vakuutuksista, työterveyshuollosta ja siitä, että työntekijän oikeudet toteutuvat. Palkan maksaa kunta. Vammaisella voi myös olla vain direktio-oikeus eli oikeus valvoa ja johtaa työtä, jolloin kunta vastaa työhön liittyvästä byrokratiasta. Sijaistyönantajana voi toimia avustettavan vanhempi, jos avustettava on esimerkiksi alaikäinen tai avustettava ei itse pysty kommunikoimaan, millaista apua tarvitsee, tai hoitamaan työnantajuuteen liittyviä velvoitteita.
Toinen vaihtoehto on, että kunta tuottaa henkilökohtaisen avun, ostaa sen palveluntuottajalta tai myöntää palvelusetelin, jolla avustettava ostaa palvelun itse. Avustajapalvelu- ja palvelusetelimalleissa vammainen ihminen ei ole työnantaja, mutta hänellä on edelleen oikeus valvoa ja johtaa käytännön työtä. Ja jotta asia ei olisi liian yksinkertainen, yhdellä henkilöllä voi samaan aikaan olla käytössä useammalla eri mallilla tuotettua henkilökohtaista apua.
Millaisia ongelmia työssä on?
Henkilökohtaisen avun työntekijöiden työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Työsuhteen edut ovat kaiken kaikkiaan heikommat kuin monessa muussa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävässä, esimerkiksi työterveyshuolto on vain lakisääteinen minimi. Työ voi silti olla fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti raskasta.
Mitä ongelmia voi seurata siitä, että avustettava toimii työnantajana?
Lain mukaan ketään ei voi pakottaa toimimaan työnantajana vasten tahtoaan, mutta osassa kunnista se on ainoa tapa saada henkilökohtaista apua. Työnantajan velvollisuudet ovat moninaiset, ja niiden ymmärtämäinen ja lakisääteinen noudattaminen voi olla vaikeaa. Ongelmatilanteessa henkilökohtaisella avustajalla ei välttämättä ole työyhteisöä, jonka puoleen voisi tukeutua. Toisaalta henkilökohtaisen avustajan töitä tekevät monet nuoret ja opiskelijat, jotka eivät välttämättä tiedä omia oikeuksiaan eivätkä osaa myöskään niitä vaatia.
Mitä työntekijä voi tehdä ongelmatilanteessa?
Omaan ammattiliittoon voi aina olla yhteydessä. SuPerissa on ratkottu esimerkiksi henkilökohtaisten avustajien irtisanomistilanteiden epäselvyyksiä. Jos avustettava kuuluu henkilökohtaisten avustajien työnantajien Heta-liittoon, työsopimuksissa noudatetaan Heta-liiton ja JHL:n laatimaa työehtosopimusta. Työehtosopimuksessa työntekijän etuudet ovat hieman paremmat kuin työlaissa.
Miten henkilökohtaista apua tulisi kehittää, jotta enimmistä ongelmista päästäisiin?
Henkilökohtaisen avun mallin tavoitteena on edistää vammaisen ihmisen itsemääräämisoikeutta. Tarkoitus on hyvä ja noudattelee kansainvälisten vammaissopimusten henkeä, mutta sen toteutuksessa on parannettavaa. Arvostus nousisi, jos työnantajamallia ja alan palkkausta kehitettäisiin. Henkilökohtainen apu tulee kunnalle halvemmaksi kuin laitosasuminen, vaikka työstä maksettaisiin kunnon palkka. Kehittämistyötä tulee tehdä yhdessä työntekijöiden edustajien, maksajatahojen ja apuun oikeutettujen kanssa. Muutoksia henkilökohtaiseen apuun on joka tapauksessa luvassa lähivuosina sote-uudistuksen ja uuden vammaispalvelulain myötä.
Lue myös: Hyvinvointialueet ovat houkuttelevia työnantajia henkilökohtaisille avustajille
