”Olen työskennellyt varhaiskasvatuksessa 2007 alkaen vakituisesti, sitä ennen oli muun muassa terveyskeskuksen vuodeosastolla.
Olen oppinut lapsilta paljon! Tärkein oppi taitaa kuitenkin olla se, että elä tässä hetkessä, älä murehdi aiemmin tapahtunutta tai stressaa huomisesta. Me aikuiset helposti märehdimme, jos joku asia ei mennyt ihan nappiin ja pohdimme etukäteen, miten huomenna pärjätään. Töissäni tämä oppi näkyy siinä, että en murehdi etukäteen seuraavaa päivää ja sitä, miten pärjätään, vaan luotan, että meille tulevat sijaiset ovat ammattilaisia.
Lasten kanssa olen valmis joustamaan suunnitellusta toiminnasta, jos jotain mielenkiintoisempaa tulee eteen. Jos olen suunnitellut kuvabingon, mutta pihalla onkin sateen jäljiltä mahtava kuralammikko, niin voimme jäädä siihen. Todennäköisesti rapakon äärellä syntyy yhtä lailla tarinaa kuin bingon parissa. Varhaiskasvatuksen laatu pitää toki täyttyä, mutta ei se ole yhdestä kuvabingosta kiinni, eikä aikuisen tarvitse aina olla se, joka päättää.
Lapsilta olen oppinut myös avoimuutta. Lapsethan sanovat yleensä suoraan ja rehellisesti, jos joku asia on pielessä. On toisen arvostamista osata antaa ja ottaa vastaan rakentavaa palautetta. Toivon, että innostus oppia uutta säilyisi koko aikuisiän, lapset ovat tässäkin mitä parhaimpia opettajia! ”
Sinua voisi kiinnostaa myös:
