Psykoosi on tila, jossa ihmisen todellisuudentaju on heikentynyt. Hän ei erota, mikä on totta ja mikä harhaa.
– Psykoosissa sisäiset ja ulkoiset impulssit menevät sekaisin. Oireet ovat erilaisia eri ihmisillä. Joillakin on massiivisia harhoja, toisilla vain kapeutunutta ajatuksen rientoa, kertoo asiantuntija Ritva Karila-Hietala Suomen Mielenterveysseurasta.
Massiivisessa harhassa ihminen saattaa esimerkiksi luulla, että hän on joutunut vainon kohteeksi, häntä tarkkaillaan television kautta ja hoitajat yrittävät myrkyttää hänet lääkkeillä.
– Olen hoitanut ihmisiä, jotka ovat kuvitelleet olevansa suurmiehiä tai -naisia tai heidän jälkeläisiään. He ovat saattaneet odottaa arvonsa mukaista kohtelua. Jostain syystä suuruusharhat ovat vähentyneet.
Lievimmillään psykoottisuus liittyy vain yhteen elämänalueeseen.
– Kun epäilee jatkuvasti ilman syytä, että puolisolla on sutinaa jonkun muun kanssa, kyseessä on mustasukkaisuusharha. Se saattaa liittyä lapsuuden turvattomuuteen, jonka vuoksi ei voi luottaa ihmisiin.
Eri syitä psykoosiin
Psykoottisia oireita ilmenee monissa mielenterveyden häiriöissä kuten skitsofreniassa, psykoottisessa masennuksessa, skitsoaffektiivisessa psykoosissa ja kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä. Sairauteen saattaa kuulua terveitä ja psykoottisia jaksoja. Psykoosisairauden ennuste on erilainen eri ihmisillä.
– Joillakin sairaus on hallittavissa lääkkeillä ja terveillä elämäntavoilla, jolloin se ei näy päälle päin. He käyvät töissä ja elävät tavallista arkea. Toisilla sairaus on invalidisoiva. He eivät ole työkykyisiä, eivätkä kykene itsenäiseen asumiseen, Ritva Karila-Hietala kertoo.
Hän kertoo, että kolmasosa skitsofreniaan sairastuneista oireilee kroonisesti.
– Skitsofreniaan sairastuneiden ennustetta on pystytty parantamaan parempien psykoosilääkkeiden tultua markkinoille 90-luvun taitteessa. Edellinen käänne skitsofrenian hoidossa oli 50-luvulla, jolloin kehitettiin ensimmäinen lääke, jolla oireita voitiin lievittää. Sitä ennen skitsofreniaa hoidettiin muun muassa kylvyillä sekä sähkö- ja insuliinishokeilla.
Psykoosi voi olla myös kertaluonteinen ja ohimenevä, kuten lapsivuodepsykoosi. Riskinä on sen uusiutuminen seuraavan synnytyksen jälkeen.
Myös huumeet voivat aiheuttaa psykoosin. Kannabis saattaa laukaista sen jo ensimmäisestä käyttökerrasta, jos ihmisellä on herkkyys sairastua psykoosiin.
Psykoottiset oireet eivät aina liity sairauteen. Opioidipohjaiset kipulääkkeet aiheuttavat joillekin ohimeneviä hallusinaatioita. Jotkut kuulevat ääniä, vaikka heillä ei ole psykoosisairautta.
– Tätä pidetään ihmisen yhtenä ominaisuutena, joka johtuu poikkeavasta aivotoiminnasta. Varsinaiseen psykoosiin liittyy muitakin oireita kuin äänten kuuleminen.
Psykoottiset oireet voivat johtua myös somaattisesta sairaudesta, kuten muistisairaudesta. Hoitajat ja omaiset eivät aina tiedä, mikä muistisairaan kertomuksessa on totta ja mikä ei.
– Muistisairas saattaa kertoa, että häneltä on varastettu tavaroita, mikä voisi olla totta, mutta ei ole. On käynyt myös niin, että harhoista kärsivä ihminen kertoo uskomattoman kuuloisen tarinan, jota kuulija ei usko. Lopulta paljastuu, että asia onkin totta.
Tunnista oireet
Psykoosissa oireet ovat moninaiset. Siihen voi liittyä aistiharhoja: näkö-, kuulo-, tunto- tai makuharhoja. Ajattelu on sekavaa, mielessä on kummallisia uskomuksia ja ajatuksenjuoksu on tavallista nopeampaa tai hitaampaa. Tunne-elämä ja käyttäytyminen muuttuvat. Ihmissuhteista saattaa tulla vaikeita, koska normaali vuorovaikutus ei välttämättä onnistu. Lisäksi oireina voivat olla aloitekyvyttömyys, energian vähyys ja eristäytyminen.
Psykoosille ei ole yksiselitteistä syytä. Raskauden ja synnytyksen aikaisilla vammoilla, geneettisellä alttiudella ja vaikeilla kokemuksilla lapsuudessa on todettu olevan vaikutusta psykoosin puhkeamiselle. Pitkäaikainen psykoosisairaus alkaa oireilla useimmiten 20–30-vuotiaana. Ensioireista sairauden puhkeamiseen saattaa mennä viisi vuotta.
– Psykoottisia oireita voi olla jo ala-asteiässä. Kotona, koulussa tai nuorisotyössä täytyisi huomata, jos nuoren käyttäytymisessä on jotain outoa. Hoito pitäisi aloittaa jo ennakoivien oireiden ilmaantuessa, Ritva Karila-Hietala sanoo.
Psykoottiselle ihmiselle hänen kokemuksensa ovat totta, minkä vuoksi hän ei tunne itseään sairaaksi eikä koe tarvitsevansa hoitoa. Hän ei välttämättä kerro harhoistaan. Karila-Hietalan mukaan psykoottisen ihmisen voi tunnistaa oudosta käyttäytymisestä.
– Hän ei ole läsnä, ei keskity, reagointi saattaa olla outoa, latteaa tai asiaan kuulumatonta. Jos kuulee ääniä jatkuvasti, se saattaa aiheuttaa väsymystä ja ärtyisyyttä. Ihminen on saattanut eristäytyä muista, hänellä on unihäiriöitä, eikä hän selviydy sosiaalisista rooleistaan työssä tai koulussa.
Apua psykoosiin
Psykoottiselle ihmiselle voi kertoa, että on huolissaan hänestä ja haluaa auttaa häntä. Aistiharhojen ja harhaluulojen vuoksi hän saattaa olla pelokas, joten hänelle täytyy antaa tilaa. Koskettaa ei pidä ilman lupaa.
Hoitajien ei pidä vähätellä harhoja tai kieltää niitä, mutta ei myöskään vahvistaa niitä. Ritva Karila-Hietalan mukaan joskus täytyy kertoa realiteetit, toisinaan se pahentaa tilannetta.
– Esimerkiksi jos potilas uskoo lääkkeiden olevan myrkkyä, hänelle pitää kertoa, että lääkkeet on määrätty hänen auttamisekseen. Jos hän uskoo olevansa kuningas, ei välttämättä kannata kommentoida mitään, sillä se saattaa aiheuttaa vain turhaa väittelyä.
Psykoottisella ihmisellä voi olla ajattelu- ja kommunikaatiovaikeuksia. Siksi hänelle kannattaa puhua selkeästi, toistaa asia tarvittaessa ja antaa aikaa vastata.
Kun psykoottiset oireet ilmenevät yhtäkkisesti tai ne ovat rajuja, pitää olla yhteydessä lääkäriin, joka voi haetuttaa sairastuneen terveyskeskukseen tarkistettavaksi ensihoidon ja tarvittaessa poliisin avulla. Lääkäri arvioi, pitääkö potilas lähettää tarkkailuun vai riittääkö tiivistetty avohoito ja aloitettu lääkitys. Jos potilas on vaarallinen itselleen tai muille, tarvitaan tahdosta riippumatonta osastohoitoa.
– Psykoottiseen tilaan saattaa liittyä väkivallan uhka. Hoitajien täytyy aina varmistaa, että tilanteesta pääsee helposti pois.
Psykoosisairauden hoidossa tärkeää on pysyvä hoitosuhde. Karila-Hietalan mukaan potilaan pitää tuntea olonsa turvalliseksi ja kokea, että häntä halutaan auttaa.
– Kun syntyy luottamus, hän uskaltaa puhua myös harhoistaan. Pysyvässä hoitosuhteessa voidaan tunnistaa, milloin vointi muuttuu huonompaan suuntaan. Silloin voidaan tiivistää käyntejä ja lisätä lääkitystä.
Psykoedukaatio on osa psykoosisairauden hoitoa. Se tarkoittaa sitä, että potilas opetetaan tuntemaan oma sairautensa ja hallitsemaan sitä. Myös omaiset koulutetaan sairauden asiantuntijoiksi.
Karila-Hietala tietää, että psykoosisairaudesta kärsivät ihmiset voivat elää täysipainoista elämää. Hän neuvoo kohtaamaan sairastuneet samalla tavalla kuin muutkin ihmiset.
– Esimerkiksi skitsofrenia on yksi sairaus muiden joukossa. Se ei määritä ihmistä kokonaan. Ihminen pitää nähdä sairauden takaa.
Psykoottisuuteen auttaa lääkitys
• Psykoosi on vakava mielenterveydenhäiriö, jossa todellisuuden taju, ajattelu, havainnointi ja tunne-elämä ovat häiriintyneet.
• Suomessa psykoosiin sairastuu 2–3 ihmistä sadasta.
• Lääkehoidon ja terveellisten elämäntapojen avulla psykoosisairautta voidaan hallita.
