Hyvältä työntekijältä odotetaan ennen kaikkea hyviä työyhteisötaitoja: hän auttaa muita, tarjoaa tukea työtovereilleen ja omaa hyvät vuorovaikutustaidot. Hyvä työntekijä ylläpitää käyttäytymisellään positiivista ilmapiiriä työyhteisössä. Tämä ilmenee Tampereen yliopiston tuoreesta tutkimuksesta, jossa selvitettiin sosiaalialan työntekijöihin liitettävien hyveiden ja odotusten sisältöjä sekä työntekijöiden ja heidän esimiestensä näkemysten yhdenmukaisuutta.
Tutkija Mervi Ruokolaisen mukaan tutkimukseen vastanneet odottivat lisäksi, että työntekijä on lojaali työnantajaa kohtaan ja noudattaa esimerkiksi organisaation sääntöjä. Työntekijöiltä odotettiin myös kehitysmyönteisyyttä, muun muassa valmiutta oman ammattitaidon ja oman työn kehittämiseen, sekä työhön sitoutumista.
Kun tutkimuksessa verrattiin esimiesten ja työntekijöiden vastauksia yleisellä tasolla, korostui esimiesten vastauksissa hiukan enemmän asiat, jotka liittyivät työntekijän toimintaan työyhteisön jäsenenä. Työntekijöiden odotukset puolestaan liittyivät esimiehiä useammin ammattitaitoon.
Erot esimiesten ja alaisten odotuksissa olivat sen sijaan suuremmat, kun tutkijat vertasivat suoria esimies-alaispareja. Kyselytutkimuksen mukaan yli puolella työntekijöistä ja esimiehistä odotukset erosivat toisistaan.
– Siinä on tietynlainen riskitekijä olemassa. Jos odotukset ovat hyvin erilaisia, eikä niitä sanota ääneen, kasvaa pettymyksen riski sille, että odotukset eivät kohtaa tai täyty. Sillä taas voi olla monia kielteisiä seurauksia, Ruokolainen sanoo.
Hän huomauttaa, että puhumattomuus johtaa helposti ristiriitoihin ja yksilöiden kokemuksiin siitä, ettei heitä arvosteta, kun heidän odotuksiaan ei oteta huomioon.
– Sen vuoksi olisi erittäin tärkeää käydä työyhteisöissä keskustelua siitä, mitä molemminpuoliset odotukset olisivat.
Sosiaalista älykkyyttä arvostetaan
Odotusten lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, millaisia hyveitä hyvään työntekijään liitetään. Ruokolaisen mukaan hyve on yksilön ominaisuus, joka tekee hänestä ihmisenä ja työntekijänä hyvän ja saa hänet toimimaan eettisesti, hyvin ja oikein.
Tutkimuksen vastauksissa korostui erityisesti sosiaalinen älykkyys: arvostavuus, keskustelevuus ja luotettavuus. Sosiaaliseen älykkyyteen liittyy esimerkiksi se, miten arvostavasti työntekijä kohtelee asiakkaitaan ja miten hän ylläpitää vuoropuhelua asiakkaiden kanssa.
Toiseksi eniten vastauksissa viitattiin inhimillisiin hyveisiin, joissa korostui empatia ja myötätuntoisuus, avarakatseisuus ja myönteisyys. Muita vastauksissa korostuneita hyveitä olivat oikeudenmukaisuus, itsesäätely, määrätietoisuus, ammatillinen tietämys ja yhteistyökykyisyyden hyveet.
Kiire ja aikapaine haastavat hyveiden toteutumisen
Tutkimuksen mukaan työntekijän voimavarat auttoivat häntä toteuttamaan hyveitään. Mitä enemmän työssä oli sosiaalista tukea ja vaikutusmahdollisuuksia, sitä useammin työntekijät kuvasivat toimintaansa avoimeksi, kannustavaksi ja toisia arvostavaksi.
Sen sijaan työhön liittyvä kiire, aika- ja resurssipaineet, väsymys, työyhteisön tuen puute sekä asiakkaan uhkaava käytös vaikeuttivat hyveiden toteuttamista.
Aiemmissa tutkimuksissa sosiaalialan työntekijät ovat kertoneet, että tänä päivänä työn tekeminen ei ole enää eettisesti niin kestävällä pohjalla kuin he haluaisivat. Noin 40 prosenttia suomalaisista sosiaalityöntekijöistä kokee kohtaavansa viikoittain työssään tilanteita, joissa he eivät voi toimia omien ammattieettisten periaatteiden, arvojen tai normien mukaisesti.
– Sosiaalityössä on ollut taipumus vastata eettisiin ongelmatilanteisiin siten, että on laadittu yhä enemmän erilaisia ohjeistuksia, sääntöjä, normeja ja periaatteita siitä, miten näitä eettisesti vaikeita tilanteita tulisi ratkaista. Näin työstä tuleekin aika joustamatonta, Ruokolainen sanoo.
Hyvä työntekijä on ihan tavallinen ihminen
Hyvä työntekijä ei ole lähtökohtaisesti supersuorittaja, vaan pikemminkin normaali ihminen. Näin toteaa SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila.
– Hyvä työntekijä on epätäydellinen, mutta toisaalta aikuinen. Aikuisuuteen liittyy esimerkiksi se, että olet vastuuntuntoinen, kannat vastuun sanomisistasi ja tekemisistäsi ja ymmärrät asioita.
Antilan mukaan hyvyyden minimikriteeri on melko matala, mutta hyvyydessä voidaan nähdä tasoeroja.
– Lähtökohtaisesti normaali ihminen on hyvä työntekijä, mutta voi olla aina vain parempi työntekijä, jos jotkin piirteet tekevät hänestä erityisen.
Mervi Ruokolainen ja Juha Antila puhuivat Työsuojelurahaston tutkimus tutuksi -tapaamisessa 24. toukokuuta. Voit katsoa tallenteen tilaisuudesta täältä.
