Näön heikkeneminen on luonnollinen osa ikääntymistä. Lähinäkö alkaa heiketä viimeistään keski-iässä, ja eläkeiän lähestyessä lisääntyy kaihin todennäköisyys. Yli 65-vuotiaista näköä haittaava kaihi on yli 30 prosentilla, yli 85-vuotiaista valtaosalla.
Silmälaseilla tai leikkaushoidolla parannettavien harmien lisäksi myös silmäsairaudet yleistyvät vanhemmiten. Näkövammaisista suurin osa on yli 65-vuotiaita. Toissa vuonna uuden näkövammadiagnoosin saaneiden keski-ikä oli 84 vuotta.
Koska ihminen on sopeutuvainen eivätkä silmät yleensä tunne kipua, näkö saattaa heiketä ja silmäsairaudet edetä vaivihkaa pitkälle. Muutoksen huomaa usein vasta kun arki alkaa toden teolla muuttua vaikeaksi, sanoo vanhustyön asiantuntija Sanna Piuva Näkövammaisten liitosta.
– Kun ihminen ei enää näe katsoa televisiota tai lukea päivän lehteä, kutoa tai tehdä muita arjen askareita. Myös näköhäiriöt voivat havahduttaa, silmissä alkaa näkyä välähdyksiä tai sahalaitakuvioita, viivat mutkittuvat ja tekstistä häviää kirjaimia.
Näön heiketessä kaatumisten ja muiden havereiden riskit kasvavat. Ikäihmisillä tapaturmien taustalla voi olla paljon muitakin syitä, eikä ensimmäisenä ehkä tule ajateltua silmien kuntoa, vaikka kotihoidon ja myös ympärivuorokautisen hoidon asiakkailla on näköongelmia useammin kuin muilla samanikäisillä.
Jos kotihoidon työntekijällä herää epäilys, että asiakkaan silmälasien teho kaipaa päivitystä tai näössä on jotain muuta vikaa, Sanna Piuva kehottaa ottamaan asian puheeksi.
– Voit kysyä, miten asiakas näkee sinut ja ympäristönsä, ja miten hän toivoo kanssaan toimittavan.
Heikentyneen näön haitat ovat yksilöllisiä ja voivat vaihdella esimerkiksi vireystilan mukaan, siksi asiakas itse on useimmiten paras asiantuntija kertomaan, millaista apua tarvitsee.
Säännöllinen näöntarkastus kannattaa
Näöllä on selvä yhteys toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Tampereen yliopiston ja Näkövammarekisterin muutaman vuoden takainen selvitys osoittaa, että ongelmat alkavat jo paljon ennen kuin näkövammaisuuden kriteeri täyttyy. Esimerkiksi ruoanlaitto, pyykinpesu ja kodin ulkopuolella asioiminen vaikeutuvat.
Muutokseen sopeutuminen voi koetella psyykettä.
– Monia huolettaa eniten oma pärjääminen. Mietitään, pystynkö enää toimimaan kotona ja kodin ulkopuolella. Erityisen kova paikka on, jos diagnoosin myötä lähtee ajokortti. Se on monelle itsenäisen liikkumisen edellytys.
Varmuuden silmien voinnista saa vain näöntarkastuksessa. Säännöllisiä tarkastuksia suositellaan kaikille 40 vuotta täyttäneille. Oma optikko osaa sanoa parhaiten, kuinka usein tarkastuksessa on käytävä. Jos näkö tarkastusten välillä huononee nopeasti, asiaan kannattaa reagoida saman tien, Piuva toteaa.
– Monet silmäsairaudet pystytään hoitamaan paremmin, mitä aikaisemmin tiettyjä toimenpiteitä päästään tekemään. Suomessa on onneksi hyvä silmäterveyden palveluketju ja optikolle pääsee yleensä nopeasti.
Pärjäämistä voi tukea pienin teoin
Asiakkaan kotona selviytymistä voidaan tukea erilaisilla apuvälineillä ja kikkakolmosilla. Elämänlaadun parantaminen ei välttämättä vaadi kalliita tai monimutkaisia ratkaisuja.
Kaihin oireisiin kuuluu silmän herkistyminen häikäistymiselle, joten aurinkolasit tulevat tarpeeseen jo keväthangilla. Liiallinen valo ja kiiltävät pinnat voivat aiheuttaa häikäistymistä myös sisätiloissa, mitä voidaan estää verhoilla ja kaihtimilla.
Jos sopivan apuvälineen etsiminen tuntuu hankalalta tai laitteen käyttäminen ei suju, Sanna Piuva suosittelee kysymään apua paikallisesta näkövammayhdistyksestä. Osassa yhdistyksistä on palkattuja ict-kouluttajia, jotka seuraavat uutta teknologiaa ja osaavat kertoa eri laitteista.
Miten hoitaja voi ottaa heikentyneen näön huomioon?
- Puhu havainnollisesti
Tervehdi ja puhuttele asiakasta nimeltä, ja jos tilanteessa on useita ihmisiä, puhuttele kaikkia nimeltä. Kerro, kun olet poistumassa huoneesta. Kun osoitat jonkin esineen tai paikan sijainnin, käytä suunnan ilmaisevia sanoja, kuten oikealla, vasemmalla tai edessä. Voit myös hyödyntää kellotaulua; suoraan edessä on kahdentoista kohdalla.
2. Pidä yllä järjestystä
Säilytä tavarat ja tärkeät paperit niiden omilla paikoillaan, jotta asiakas löytää ne. Sulje kaapinovet ja varmista esteetön kulku käytävillä. Pidä väliovet joko kiinni tai kokonaan auki. Anna asiakkaan tarvitsemat esineet hänelle suoraan käteen. Ylimääräiset esineet kannattaa siirtää pois näkyvistä.
3. Kiinnitä huomiota valaistukseen
Hyvä yleisvalaistus pienentää tapaturmien riskiä. Varsinkin portaat ovat vaaralliset, jos ei näe mihin astuu. Valaisinten sijoittelussa kannattaa ottaa huomioon ikkunasta tuleva päivänvalo ja huoneen värit. Vaaleat seinäpinnat tasoittavat valaistusta, kun taas tummaa seinää vasten sijoitettu valaistus voi häikäistä.
4. Huomioi kontrastit
Vastakohdat tekstiileissä ja astioissa auttavat hahmottamaan, esimerkiksi värillinen tabletti valkoisella ruokapöydällä. Matot voivat auttaa liikkumista huoneessa. Huomaa, että läpinäkyvät pinnat eivät erotu. Kaada maito kirkkaan lasin sijaan tummaan ja kahvi valkoiseen kuppiin. Mustalla tussilla valkoiselle paperille kirjoitettu teksti erottuu parhaiten.
5. Helpota arkea merkinnöillä
Merkitse lieden ja pesukoneiden nappulat, helposti sekoittuvat maustepurkit ja lääkepakkaukset kohotekstein tai -tarroin. Erota shampoo- ja hoitoainepurkki tai kevyt ja rasvaton maito toisistaan kiertämällä toisen ympärille kuminauha.
6. Ota apuvälineet käyttöön
Nykyisin heikon näön tueksi on saatavilla lukuisia apuvälineitä, esimerkiksi puhuvia ranne- ja herätyskelloja, laskimia ja lämpömittareita. Monissa perinteisissä suurennuslaseissa on mukana valo. Älypuhelimen kameraa voi hyödyntää suurentamaan yksityiskohtia. Älypuhelimiin saa lisäksi sovelluksia, jotka muuttavat tekstin puheeksi tai puheen tekstiksi, ja digitaalisessa televisiossa voi ottaa käyttöön äänitekstityspalvelun. Osassa puhelinmalleista on valmiina suuri ja helppolukuinen näyttö.
