– Hoito on napakymppi!
Nämä sanat kuuluvat toistuvasti erään rouvan suusta. Rouva asuu Muoniossa, Palvelukeskus Marjapaikassa, joka sai ympärivuorokautisen palveluasumisen parhaat asiakasarviot THL:n kyselyssä vuonna 2022. Kyselyllä kartoitettiin kotihoidon ja palveluasumisen asiakastyytyväisyyttä yli 2 800 vanhuspalveluyksiköltä. Kyselyyn vastasi 42 000 asiakasta.
– Tieto sijoituksesta tuli yllätyksenä. Emme edes tienneet, että kysely oli tehty, kertaa Marjapaikan pitkäaikainen työntekijä sekä SuPerin Muonion osaston hallituksen jäsen ja taloudenhoitaja Airi Seppälä.
Taukohuoneen pöydälle on katettu pasteijoita ja viinereitä. Sisustustaulu kannustaa positiiviseen ajatteluun. Seinällä on 15:n asukkaan syntymäpäivälista, viikko-ohjelma sekä THL:n lähettämä onnittelukortti. Seppälä kaataa kahvia samalla, kun pöydässä aletaan puida sijoituksen syitä. Kuulostaa siltä, ettei ykkössija ole ihme.
– Muonio on pieni paikkakunta, jossa ihmiset ja suvut tulevat tutuiksi pitkältä ajalta. Täällä oli asukkaana esimerkiksi lapsuuden hoitotätini. Nyt oli minun vuoroni hoitaa häntä, havainnoi 15 vuotta Marjapaikassa työskennellyt lähihoitaja ja SuPerin paikallisosaston hallituksen jäsen Miia Mäkitalo.
– Kun tunnemme asukkaat, pystymme palvelemaan heitä yksilöllisesti. Aistimme myös helposti, jos jokin on huonosti ja osaamme reagoida nopeasti, lisää seitsemän vuotta talossa ollut lähihoitaja Katri Stoor.
Kotoisaa ja turvallista
Ihmisläheisestä palvelusta kertoo se, että työntekijät tuntevat asukkaiden henkilöhistorian niin pitkälle kuin mahdollista. Tällä hetkellä taloa asuttaa esimerkiksi entinen pankinjohtaja ja pankkivirkailija, rajavartija sekä useita keittiötyöntekijöitä ja kotirouvia. Kaikkien tarpeet, toiveet ja tottumukset ovat yhtä tärkeitä.
– Pyrimme siihen, että asukkaat tuntisivat olonsa kotoisaksi ja turvalliseksi. Haluamme, että heillä on kaikki hyvin. Se on mahdollista silloin, kun hoitajat ovat ammattilaisia. Vaikka sijaisia on vaikea saada ja välillä on pitänyt olla vajaamiehityksellä ja ilman sairaanhoitajia, olemme aina pärjänneet hyvin, Seppälä sanoo.
Vuonna 1984 valmistuneen talon käytävät ovat leveät ja valoisat. Puurakenteet tuovat kodikkuutta. Täällä on paljon tilaa liikkua, mikä on muistisairaille tärkeää. Seiniä kiertävät maalaukset, ryijyt ja valokuvat. Käytävän toisessa päässä häämöttää ruokasali uudistettuine keittiöineen – ja toisessa päässä asukkaiden pyynnöstä lämpiävä sauna. Ikkunan takana terassi odottaa jo kesää: grillijuhlia, elävää musiikkia ja yhdessä olemista.
– Tämä on asukkaiden koti. He saavat elää vapaasti, emmekä me halua rajoittaa ketään. Oleskelutilakin on aina auki ja siellä saa kuunnella musiikkia tai katsoa televisiota mielensä mukaan, Seppälä mainitsee.
Arkea sesongin mukaan
Keskikäytävällä silmiin pistää poikkeuksellinen sisustuselementti: hoitajien yhdessä rakentama bussipysäkki. Kylttiin on kirjattu asukkaiden kotikylien nimiä: Kajanki, Ylimuonio, Puthaanranta, Pirkantie, Lahenranta, Ratsutie, Kangosjärvi ja Tapojärvi. Viimeisin on 90-vuotiaan Annikki Tapojärven kotikylä.
– Tämä on hyvä paikka ihmisen olla, jo vuosia talossa asunut Tapojärvi toteaa ja istuu pysäkin penkille.
Pysäkin takana kohoaa komea talvimaisema, joka on erään maalaustaitoisen hoitajan käsialaa. Kun talvi väistyy, maalaus vaihdetaan kesäisempään. Myös verhot ja koristeet vaihtuvat sesonkien mukaan. Puitteisiin panostaminen kertoo yhtä paljon asiakaslähtöisyydestä kuin henkilökunnan motivaatiosta ja yhteishengestä.
– Yritämme koko ajan kehittää tätä paikkaa. Meille on tärkeää, että suunnitelmat ja päätökset tehdään yhdessä. Tämä on hyvä työpaikka ja työkaverit ovat olleet kivoja kautta aikain, Mäkitalo summaa.
Positiivinen asenne ja tiimihenki kumpuavat vapaa-ajalta asti.
– Olemme työkavereita ja ystäviä. Teemme yhdessä esimerkiksi vaelluksia. Kun Airilla oli jalka paketissa työtapaturman takia, pukkasimme hänet pyörätuolissa ulkoilemaan, Stoor ja Mäkitalo nauravat.
Kyllä kiitos laulajille
Kesken haastattelun Stoorin puhelin pärähtää soimaan. Muonion päiväkodista kysytään, passaisiko lasten tulla ystävänpäivänä esiintymään. Vastaus tulee kuin yhdestä suusta: passaa! Ulkopuolisia toimijoita käy Marjapaikassa säännöllisesti: maanantaisin on tuolijumppaa ja joka toinen viikko pastori pitää hartauden. Hanuristi käy silloin tällöin esiintymässä ja torstaisin on vaihtuvaa toimintaa, kuten laulamista ja askartelua.
– Meillä ovat käyneet myös Muonion mieslaulajat sekä tangokuningatar Heidi Pakarinen, Seppälä kertoo.
Myös SuPerin paikallisosasto on järjestänyt toimintaa alueen palvelukeskusten ja kotipalvelujen asukkaille sekä Muoniossa että Enontekiöllä. Kahdesti järjestetystä kesätapahtumasta toivotaan jatkuvaa perinnettä.
– Tapahtumassa on ollut makkaran- ja vohvelinpaistoa, haitarinsoittoa ja yhteislaulua, Mäkitalo havainnoi.
Vointinsa mukaan myös asukkaat ovat osallistuneet tapahtumien järjestämiseen. 86-vuotias Lauri Korkeamaa tapasi tarttua haitariin ja kannustaa kanssa-asujia yhteislauluun. Huoneen sisustus ja valokuvat kertovat omaa tarinaansa miehen taustasta: puutöiden tekeminen on ollut verissä lapsesta asti.
– Tuossa kuvassa on itse tekemäni huonekaluja, ja tuossa vene. Täällä Marjapaikassakin olen tehnyt paljon puutöitä. Hyvin olen viihtynyt: täällä on hyvä hoito, ruoka ja puhtaus, 16 vuotta talossa asunut herra kehuu.
– Minäkin ostin Laurilta yhden linnunpöntön, Seppälä hoksaa.
Pieniä suuria visioita
Tuolit narisevat, kun asukkaat asettuvat pöydän ääreen päiväkahveille. Samalla käytävällä tullaan pian näkemään vanhojen tanssit, kun lukiolaiset tulevat esiintymään. Vierailuaikoja ei ole, ja käymään saa tulla milloin tahansa.
– Tarpeen mukaan pyrimme järjestämään myös yöpaikan. Kerran erään liki 100-vuotiaan mummon sisko tuli käymään ja vietti useamman yön patjalla siskonsa huoneen lattialla, Seppälä naurahtaa.
Tällä hetkellä hyvinvoinnin yllä häilyy hyvinvointialue-niminen kysymysmerkki.
– Saa nähdä, mitä se tuo mukanaan. Kaikki on vasta aluillaan, Seppälä kuittaa.
Parhaimmillaan hyvinvointialue mahdollistaisi vanhan talon remontin saattelemisen loppuun. Kattoremontti on jo tehty, ja osa huoneista sekä keittiö ja terassi uusittu. Uudistuksia on luonnosteltu arkkitehdin avulla.
– Siinä on suuren maailman visioita: katuja, puita ja taidetta käytäville. Olisihan se upeaa, Seppälä visioi.
Kaikki toimet tähtäävät siihen, että asukkailla olisi hyvä olla. THL:n kyselyn valossa näyttää siltä, että palvelukeskus Marjapaikassa tavoite on toteutunut paremmin kuin hyvin – siis paremmin kuin missään toisessa tehostetun palveluasumisen yksikössä koko maassa. ”Napakymppirouva” sen parhaiten kiteytti:
– Kukaan ei tiedä, miten teitä hoidetaan sitten, kun olette vanhoja – mutta minun hoitoni on ollut napakymppi. Näin hän on usein sanonut. Ehkä se kertoo siitä, miksi sijoituimme niin hyvin, Seppälä aprikoi.
Mitä palvelutalojen asukkaat kaipaavat?
1) Kohtaamisia ja vuorovaikutusta
”On tärkeää, että ihmisiä katsotaan silmiin ja heitä kuunnellaan. Kysymyksiin täytyy vastata aina – silloinkin, kun sama kysymys olisi esitetty tuhanteen kertaan. Läsnäolo ja kohtaaminen on tässä työssä tärkeintä.”
2) Kiireetöntä arkea omaan tahtiin
”Kaikkien täytyisi saada herätä ja mennä nukkumaan omaan tahtiin. Meillä aamiainen, lounas ja illallinen viedään tarvittaessa huoneeseen, jos asukas ei jaksa tulla yhteiseen ruokasaliin. Joku saattaa myös haluta katsoa televisiota pitkälle yöhön. Ihmisten täytyy saada elää vapaasti ilman, että heitä rajoitetaan.”
3) Henkilökuntaa, joka puhaltaa yhteen hiileen
”On tärkeää kuunnella sekä työkavereita että asukkaita. Kaikki voivat paremmin silloin, kun kaikkien ideat, tunteet ja ajatukset otetaan huomioon. Meillä kaikki suunnitelmat ja päätökset tehdään yhdessä.”
4) Tuttuutta ja turvallisuutta
”Pienellä paikkakunnalla asukkaat ja henkilökunta ovat usein tuttuja pitkältäkin ajalta. Vakituinen ja pitkäaikainen henkilökunta lisää myös asukkaiden turvallisuuden tunnetta. Meillä on Marjapaikassa rauhalliset yöt, mikä kertoo varmaankin siitä, että ihmisillä on täällä turvallinen olo.
Tuttuus syntyy myös siitä, että henkilökunta haluaa aidosti tuntea asukkaiden henkilöhistorian ja tietää, millaista elämää he ovat eläneet. Yksilöllisessä hoidossa hyödynnämme sitä tietoa, mitä meillä on.”
5) Huumoria, iloa ja naurua
”On tärkeää, että voimme nauraa ja viljellä huumoria sekä keskenämme että yhdessä asukkaiden kanssa.
Ikäihmisten kanssa keskusteluja voidaan käydä ja huumoria löytää hyvin monenlaisista asioista. Kun ihminen on elänyt niin pitkään, ei sanojakaan tarvitse varoa samaan tapaan kuin vaikka lasten kanssa.”
* Vastaajina Palvelukeskus Marjapaikan lähihoitajat Katri Stoor, Miia Mäkitalo ja Airi Seppälä
Palvelukeskus Marjapaikka
- Tehostetun palveluasumisen palvelukeskus Muoniossa.
- Asukaspaikkoja yhteensä 15.
- Asukkaissa eri diagnoosin saaneita, mm. paljon muistisairaita.
- Asukkaat ovat lappilaisia, tällä hetkellä kaukaisin asukas Kilpisjärveltä.
- Sai ympärivuorokautisen palveluasumisen parhaat asiakasarviot THL:n kyselyssä vuonna 2022.
