Saattohoidon ABC kotihoitoon – Yhä useampi ihminen haluaa kuolla kotona

Saattohoidossa kotihoidon työntekijää auttavat oikeat välineet, mutta tärkeintä on kyky varautua yllätyksiin ja herkkään läsnäoloon omaisten kanssa.

Valkoinen höyhen auringon valossa.

Saattohoito kotona on erilaista kuin esimerkiksi sairaalassa tai palvelutalossa. Kuvat Mostphotos.

Teksti Jenna Parmala

Välineitä tärkeämpää on hyvä suunnittelu ja ennakointi. Harva hoitaja tekee säännöllisesti saattohoitoa. Voi mennä vuosiakin, ettei saattoja osu kohdalle. Siksi kokemusta on hyvä ylläpitää koulutuksilla, jotta omat tiedot ovat varmasti ajan tasalla. Näin hoitaja osaa kertoa omaisille saaton etenemisestä ja käsitellä omia tunteitaan saattohoidon aikana sekä huolehtia kuolevan kokonaisvaltaisesta, hyvästä hoidosta.

Kotihoidon yleistyessä yhä useampi kotihoidon asiakas haluaa myös kuolla omassa kodissaan. Päätös vaatii hoitajalta hienovaraisuutta ja pelisilmää. Kun saattohoito tehdään kotona, paikalla voi olla enemmän läheisiä, myös pieniä lapsia. Määräysvalta kotona on kodin asukkaalla. Kotihoidossa saattohoidettava asiakas saattaa olla hoitajalle tuttu useiden vuosien ajalta. Kuolema voi palauttaa mieleen omia menetyksiä tai pelkoja.

Hoitotoimenpiteitä voi olla haastavampaa tehdä kotona kuin sairaalassa. Etukäteen on selvitettävä, onko kotona hyvät tilat erilaisille apuvälineille, esimerkiksi sairaalasängylle, jotta saattohoito voidaan toteuttaa hyvin. Sovi järjestelyt lääkärin, siivouksen ja hautaustoimiston kanssa hyvissä ajoin. Myös kuolevan hengellisistä tarpeista ja toiveista kannattaa keskustella etukäteen.

Mainos

Lääkityksen riittävyys ja luvat lääkityksen lisäämiseen on hyvä selvittää lääkäriltä etukäteen. Kuolevan ihmisen eleitä ja ilmeitä tulkitaan herkästi. Esimerkiksi kasvojen ilmeet tai hengenahdistus saattavat kertoa kivusta. Jos valittu kipulääke ei lievitä kipua tai voimakasta ahdistusta, on oltava mahdollisuus tarjota jotakin muuta lääkettä.

Kuolevan ihmisen suun limakalvot ovat kuivat ja alttiit kipeille tulehduksille ja haavoille. Siksi hoitajan on hyvä valmistautua suun limakalvojen ja hampaiden aktiiviseen hoitamiseen. Tähän tarvitaan hammasharjan ja tahnan lisäksi esimerkiksi taitoksia, superlon-tikkuja, suuvettä, kosteuttavaa geeliä tai ruokaöljyä sekä huulirasvaa.  

Sairaalasängyssä asentohoito onnistuu parhaiten. Kuolevan hengitystä helpotetaan erilaisin asennoin.

Puhdistusvälineet, muoviessut ja kertakäyttöhanskat ovat saattohoidon ja myöhemmin vainajan valmistelun työvälineitä. Kokenut hoitaja tietää, että kuolema voi olla yllättävä ja joskus vaikeakin. Kannattaa valmistautua esimerkiksi hengityskatkoksiin ja kertoa näistä etukäteen läheisille. Joskus esimerkiksi ruoansulatuskanavan haavaumat saattavat vuotaa runsaastikin verta.

Kuoleman jälkeen vainajan silmät suljetaan. Vainajan virtsarakon voi tarvittaessa tyhjentää painelemalla.  Mahdolliset katetrit ja kanyylit poistetaan, jos kuolema on odotettu, eikä ruumiinavausta tehdä. Proteesit voi laittaa suun puhdistamisen jälkeen suuhun, jos ne saa sinne hyvin istumaan. Leuka voidaan sitoa kauniiseen asentoon. Vainajan ylle puetaan avopaita tai hänen itse valitsemansa asu. Alle asetetaan muovilakana ja päälle pitkä lakana. Kädet ja jalat asetellaan niin, että ruumis on helppo siirtää ja kuljettaa. Vainajaa käsitellään hellävaroen ja kunnioittavasti, ja vainajan kulttuuri ja hengellisyys sekä näihin liittyvät toiveet otetaan huomioon. Läheisille annetaan mahdollisuus jättää rauhassa jäähyväiset. Hautaustoimisto huolehtii vainajan siirtämisestä.

Vainajan laittamisessa on erilaisia käytäntöjä työpaikasta riippuen. Esimerkiksi exitus-settiä ei aina ole käytettävissä. Hoitajan kannattaakin tarkistaa oman työpaikan ohjeet.

Aikaisemmin exitus-settiin kuuluvalla sideharsolla sidottiin vainajan leuan lisäksi myös ranteet ja nilkat, ruumiin käsittelyn helpottamiseksi. Tätä tehdään nykyään yhä vähemmän.

Kuoleman jälkeen hoitaja kirjoittaa vainajan tiedot tunnistekorttiin, kerää ja puhdistaa omat välineensä ja palauttaa mahdolliset lainavälineet. Kuolinaika kirjataan myös ylös.

Exitus-setti

  • Kertakäyttöhanskat ja kaksi muoviessua hoitajalle.
  • Pitkä muovilakana vainajan alle ja pitkä lakana hänen ylleen asetettavaksi.
  • Avopaita vainajalle.
  • Vaippa.
  • Pahviset tunnistuskortit, joihin vainajan tiedot kirjoitetaan.
  • Sideharsorullia, sidetaitoksia.
  • Lisäksi hoitajan tulisi varata mukaan pesuvälineitä ja muovikassi.
  • Omaisille kannattaa varata ohjelehtisiä, jossa ohjeistetaan esimerkiksi kuolintodistuksen pyytämiseen.
  • Myös hengellinen puoli kannattaa huomioida ja pakata varmuudeksi mukaan kukka ja kynttilä.

Lähde: Sosiaali-, terveys ja kasvatusalan koulutuspäällikkö, sairaanhoitaja, TtM Mari Kuivamäki, Tampereen aikuiskoulutuskeskus.

Mainos

Sinua saattaa kiinnostaa myös:

Kun kuolema on osa työarkea: Yhä useampi lähihoitaja suorittaa saattohoitopassin – SuPer verkkolehti (superlehti.fi)

Saattohoitoa kuvataan usein sievistellen – saattohoitotyö on silti paljon muutakin kuin kuolemaa – SuPer verkkolehti (superlehti.fi)

Sinua voisi kiinnostaa myös

Lähihoitaja Sari Simpanen: ”Työ urologian poliklinikalla vaatii hienotunteisuutta”

Hoitotyössä voi syntyä trauma – Traumatisoitunut tarvitsee kuuntelijan

Uintia palvelutalon asukkaiden kanssa – Mieleenpainuvimmat kesämuistot