– Tuntuu siltä, että tässä kohdin on kolo. Kylmä ja kuuma aiheuttavat vihlontaa. Voisitko tsekata, onko paikka lähtenyt? Mari Hollo kysyy istuuduttuaan hammaslääkärin tuoliin.
– Jaahas, katsotaan mikä siellä on meininki, vastaa hammaslääkäri Osmo Forsman.
Hammashoitaja Satu Sieppi laittaa hammaslääkärille valmiiksi tarvittavia hoitovälineitä, kuten sondin, ekskavaattorin, atulat ja peilin. Hän asettelee suojaliinan paikalleen ja ojentaa asiakkaalle suojalasit. Sen jälkeen hammaslääkäri tutkii paikan kunnon.
– Paikka näyttää olevan paikallaan. Voidaan tehdä paikan reuna uusiksi, jos se auttaisi, Osmo Forsman tuumaa.
Hammaslääkärin ja hammashoitajan yhteistyö on mutkatonta. Satu ennakoi, mitä työvälineitä Osmo tarvitsee ja ojentelee niitä pyytämättäkin.
Potilas makaa rauhallisesti hoitotuolissa. Paikan korjaus käy nopeasti.
– Miltä hammas nyt tuntuu? Osmo kyselee.
– Parempi nyt, Mari vastaa.
– Laitetaan vielä bi-fluoridia ehkäisemään vihlontaa. Heiluttele pulloa pari minuuttia, Osmo muistuttaa Satua.
– Tämä menee takuun piikkiin. Korjasimme äskettäin tehtyä paikkaa, Osmo selittää.
Asiakas lähtee tyytyväisenä vastaanotolta. Osmo istahtaa koneen ääreen kirjaamaan. Satu alkaa desinfioida pintoja. Kaikki käytettyjen aineiden pakkaukset pyyhitään ennen kuin ne laitetaan takaisin paikalleen. Käytettyihin instrumentteihin suihkutetaan desinfioivaa esikäsittelyainetta, ja ne kerätään kuljetuslaatikkoon välinehuoltoon viemistä varten. Kertakäyttöiset tarvikkeet laitetaan roskiin. Imuihin vedetään vettä ja niiden päät pyyhitään tai vaihdetaan.
– Puhdistus menee rutiinilla. Teen tietyssä järjestyksessä, mutta jos tulee jokin keskeytys, en muista, mistä olen jo pyyhkinyt ja joudun aloittamaan alusta. Tähän menee muutama minuutti.
Julkisella puolella tulee vastaan pommeja
Satu Sieppi on aloittanut työt Terveystalon hammashoitolassa Loimaalla toukokuussa. Työ näyttää sujuvan kuin vanhalta tekijältä.
– Valmistuin huhtikuussa hammashoitajaksi ja sain täältä heti vakityön. Olin aiemmin vanhustyössä. Minulle laitettiin lonkkaan tekonivel. Sen jälkeen mietin, pitäisikö hakea keveämpiin hommiin. Sitten päätin opiskella suunhoidon osaamisalan.
Satu oli 57-vuotias, kun hän aloitti opinnot Tampereella Tredussa. Nuorin ryhmässä oli 17-vuotias.
– Nuorruin opiskellessa varmasti kymmenen vuotta, kun olin nuorempien seurassa. Tykkään niin tästä työstä, että toivon, että voin tehdä tätä mahdollisimman pitkään.
Satu kehuu Tredun opintoja. Niistä sai hyvät valmiudet työhön.
– Meillä oli luokka, jossa hoidimme toistemme suita. Pidimme myös vastaanoton muille opiskelijoille yhtenä päivänä.
Työssäoppimisjakso oli kunnan puolella hammashoitolassa. Siellä asiakaskunta oli erilaista kuin nykyisellä työpaikalla yksityisellä hammaslääkäriasemalla.
– Siellä kävi paljon lapsia ja nuoria. Näin myös asiakkaita, joiden suunhoito oli ollut huonolla mallilla pitkän aikaa. Huomasin, että mielenterveysongelmat näkyvät usein suunhoidossa. Eräältä nuorelta poistettiin neljä märkivää etuhammasta. Olimme varanneet hänelle pitkän vastaanottoajan. Hän pelkäsi ja oli tietysti hyvin kipeä. Puudutuskaan ei tuntunut auttavan. Yksityisellä puolella tällaisia pommeja ei ole tullut vastaan.
Hammashoitajista on pulaa
Vastaanottohuoneen puhdistuksen jälkeen Satu Sieppi kuljettaa käytetyt hoitovälineet välinehuoltohuoneeseen. Sadulla on työvuoroja, jolloin koko työpäivä on varattu siellä työskentelyyn.
Satu kertoo, että huone on jaettu likaiseen ja puhtaaseen puoleen. Pienet esineet, kuten poranterät laitetaan ensin ultraäänipesuriin. Kulmakappaleet pyyhitään ja laitetaan Dac-laitteeseen. Kaikki muut välineet pestään dekossa eli desinfioivassa pesukoneessa.
– Pesun jälkeen instrumentit kuivataan ja tarkastetaan vielä silmämääräisesti ennen steriloivaan autoklaaviin laittoa.
Tänään välinehuollossa työskentelee Julia Koivula, joka opiskelee oppisopimuksella suunhoidon osaamisalan. Hänkin on siirtymässä vanhuspuolelta hammashoitoon.
– Kaipasin jotain vaihtelua ja suun terveydenhoito kiinnosti. Aloitin opinnot tänä syksynä, Julia kertoo.
Satu kertoo, että hänkin olisi mielellään opiskellut oppisopimuksella, mutta työpaikan löytäminen on vaikeaa.
– Hammashoitajalta menee paljon aikaa opiskelijan ohjaamiseen ja siksi töihin otetaan mieluummin jo valmistuneita hammashoitajia. Monissa paikoissa on myös pula hammashoitajista, mikä tekee oppisopimusopiskelijan ottamisen mahdottomaksi. Meillä on täällä hyvä tilanne, kun hammashoitajia on riittävästi.
Hammashoitajan työhön kuuluu myös työskentely vastaanotossa, jossa otetaan vastaan paikan päällä tehtävät ajanvaraukset, päivitetään asiakastietoja ja hoidetaan laskutus. Terveystalo hoitaa keskitetysti puhelin- ja verkkoajanvarauksen.
Hammashoitolassa huijaaminen ei kannata
Satu Sieppi kertoo, että hammashoitajan työssä saa kuulla kaunisteltuja tarinoita hampaidenhoitorutiineista.
– Toiset myöntävät suoraan, etteivät jaksa pestä hampaat kuin aamuisin. Se näkyy suussa, sillä iltaharjaus on aamuharjausta tärkeämpi. Yöllä syljen eritys vähenee, jolloin bakteereilla on suussa hyvät oltavat.
Myös pesun kestolla on merkitystä.
– Ei riitä, että pyöräyttää harjaa suussa puoli minuuttia. Hampaat ja ienraja pitää pestä kunnolla ja ainakin muutaman kerran viikossa on puhdistettava myös hammasvälit. Hammastahnan voi huoletta jättää huuhtelematta, jotta fluori tekee työtään ja suu jää raikkaaksi. Aamulla hampaat kannattaa pestä heti herättyään, sillä aamupalan jälkeen harjaaminen kuluttaa kiillettä.
Hammashoitaja on oppinut tunnistamaan tupakoitsijan. Hengitys haisee, hampaissa on tummentumia ja iensairauksia tulee herkemmin. Tupakoisija saattaa kuvitella, että ikenet ovat hyvässä kunnossa, kun ne eivät vuoda helposti verta.
– Se johtuu vain heikentyneestä verenkierrosta. Jos tupakoinnin lopettaa, voi tulla yllätyksenä, kun ikenien todellinen kunto paljastuu ja niistä alkaa vuotaa verta.
Satu kertoo, että opiskelu vaikutti myös omiin hampaidenhoitorutiineihin.
– Tulee käytettyä enemmän hammaslankaa ja väliharjaa. Tarkkailen syömistäni myös enemmän. Xylitol-purkan käytöstä on tullut säännöllinen tapa.
Hammaslääkäri saattaa pelottaa
Työpäivään kuuluu tänään yhdessä hammaslääkärin kanssa hampaiden tarkastuksia, paikkauksia ja juurihoito. Työnkuvaan kuuluvat myös avustaminen hammaskiven poistossa, pastapuhdistuksessa ja hampaan poistossa sekä proteesien tai purentakiskon suunnittelussa, hionnassa ja asettelussa.
Satu on työssään nähnyt, että hammaslääkäripelko on tavallista. Hänen mukaansa se on poikkeuksetta lapsena koetun ikävän hammaslääkärikäynnin syytä.
– Silloin on tärkeää, että luon yhdessä hammaslääkärin kanssa turvallisen ilmapiirin. Pelkoon auttaa myös se, että asiakkaalle selitetään, mitä tehdään seuraavaksi. Tarvittaessa annamme esilääkityksenä rauhoittavaa. Jotkut ottavat sen kotona puolta tuntia ennen vastaanottoa ja saapuvat tänne saattajan kanssa. Lääkityksen vuoksi käynnistä tulee sairauslomapäivä.
Satu muistelee erästä asiakasta, joka pelkäsi erityisesti puudutuspiikkiä.
– Hän sai esilääkityksen ja toimenpide meni hyvin. Jälkikäteen hän sanoi, ettei edes muista sitä, kun puudutuspiikki laitettiin. Hänelle oli helpotus olla puolitiedottomassa tilassa.
Puudutusta suositellaan kaikille pelkopotilaille.
– Jotkut haluavat sen jopa hammaskivenpoistoon. Puudutuksen saa aina pyytäessä.
Vastaan tulee myös sitkeitä sissejä, jotka eivät suostu ottamaan puudutusta edes isompiin toimenpiteisiin.
– Puudutus voi kestää useita tunteja. Se aiheuttaa monen mielestä ikäviä tuntemuksia. Suu on tunnoton, jolloin syöminen on vaikeaa tai voi purra kieleen.
Merkityksellisyyden kokemuksia päivittäin
Enimmäkseen Satu Sieppi työskentelee Osmo Forsmanin kanssa, mutta vuoroja on myös muiden hammaslääkärien kanssa.
– Hammaslääkäreillä on erilaiset työskentelytavat, jotka täytyy oppia. Samaan lopputulokseen päästään hieman eri tavalla. Minun täytyy kuunnella ohjeita koko ajan ja myös ennakoida itse, mitä hammaslääkäri tarvitsee seuraavaksi. En voi hidastaa lääkärin työtä. Toisaalta hammaslääkärit antavat anteeksi pienet möhläykset.
Hammashoitajan työ vaati laaja-alaista osaamista. Instrumentteja on yli sata erilaista.
– Ihmettelen itsekin, miten nopeasti opin ne kaikki. Suunhoito on niin oma alansa, että opintojen aluksi mietin, kuinka paljon pystyn käyttämään aiemmin hankittua tietoa. Lähihoitajan kokemuksesta on hyötyä ainakin siinä, että olen tottunut kohtaamaan kaikenlaisia ihmisiä.
Satu on tyytyväinen, että uskalsi rohkeasti hypätä uudelle uralle. Työ on fyysisesti kevyempää kuin vanhustyö. Hammashoitajana voi kokea tekevänsä merkityksellistä työtä.
– Parasta työssä on se, että asiakas lähtee vastaanotolta tyytyväisenä ja kiittää lääkäriä ja myös minua. Saan päivittäin kokea tällaisia onnistumisen tunteita.
Millainen ihminen sopii hammashoitajaksi?
Tarkka, huolellinen ja joustava.
- Tarkka, huolellinen ja joustava.
- Hyvät vuorovaikutus- ja tiimityötaidot ovat tärkeitä. Kaikkien kanssa on tultava toimeen.
Näin tehdään paikka hampaaseen
- Hammashoitaja asettelee paikkausinstrumentit esille, laittaa mikromoottorin kulmakappaleet paikoilleen ja asettelee valmiiksi niihin sopivat terät.
- Hammaslääkäri purkaa vanhan paikan tai karioituneen kohdan pois.
- Toimenpiteen aikana hammashoitaja imuroi laitteesta tulevaa jäähdytysvettä ja muuta irtoavaa ainesta asiakkaan suusta.
- Hampaan ympärille laitetaan usein matriisi, joka on eräänlainen muotti paikan muotoilemista varten. Paikattava alue kuivataan, etsataan, huuhdellaan ja laitetaan sidosaine, joka valokovetetaan.
- Sen jälkeen tehdään paikka lääkärin valitsemilla paikkausaineilla ja välillä kovetetaan valokovettimella.
- Hammashoitaja huolehtii siitä, että alue pysyy kuivana ja lääkärillä on hyvä näkyvyys työskennellä.
- Lopuksi hammaslääkäri hioo paikkaa purentaan sopivaksi.
