Uudenmaan potilastietojärjestelmä Apottia on moitittu kauniisti sanottuna kömpelöksi ja neljän sairaanhoitopiirin (Essote, Siun sote, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri sekä Vaasan sairaanhoitopiiri) yhteinen Aster-asiakas- ja potilasjärjestelmähanke kaatui muutama viikko sitten. Terveydenhuollon ammattilaiset olivat kritisoineet tietojärjestelmää julkisesti raskaaksi ja vaikeakäyttöiseksi.
– Sote-alalle tulee uusia sovelluksia ja järjestelmiä. Hoito- tai sosiaalityössä olevan henkilöstön pitäisi pystyä hallitsemaan näitä tietojärjestelmiä asiakas- ja potilastyön ohella. Jos järjestelmät eivät toimi, se vaikuttaa paljon työhyvinvointiin, sanoo Itä-Suomen yliopiston sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan professori Ulla-Mari Kinnunen.
Kinnunen toivoo, että käyttäjät otettaisiin nykyistä paremmin mukaan kehitystyöhön.
– Tietojärjestelmän pitää tukea sote-ammattilaista, ei niin, että sote-ammattilainen tukee järjestelmää.
Kinnunen muistaa itsekin ajan, jolloin hän nuorena lähettinä poimi nipun potilaspapereita sairaalan valtavasta arkistosta ja toimitti niitä ympäriinsä hoitohenkilökunnalle. Toisinaan eksyneitä papereita ja röntgenkuvia etsittiin sieltä ja täältä.
Oliko ennen kaikki paremmin?
– Tiedonhallinta on ehdottomasti muuttunut parempaan suuntaan. Tieto on paremmin saatavilla, mutta se tarvittaisiin vielä yhdenmukaiseen rakenteeseen.
Tiedonhallinta tarkoittaa muun muassa tiedon dokumentointia, muokkaamista, varastoimista, hyödyntämistä, hallinnoimista ja tietoon perustuvaa johtamista.
Entä potilasturvallisuus?
Tietojärjestelmissä monia huolettaa paitsi käytettävyys ja oma osaaminen, mutta myös asiakas- ja potilasturvallisuus. Vastaamo-case ei ihan heti haihdu mielistä. Kumpi aiheuttaa enemmän vaaraa hoitotyössä, tietojärjestelmät vai inhimillinen tekijä?
– Kyllä se on inhimillinen tekijä loppupeleissä, Kinnunen vastaa.
– Tietojärjestelmien kohdallakin virheen tekee useimmiten käyttäjä. Esimerkiksi lääkitystietojen syöttämisessä tapahtuu paljon virheitä. Tietoja saatetaan kirjata väärälle potilaalle, tai tieto on väärässä paikassa. Tiedonhallinta nousee koko ajan esiin vaaratapahtumissa.
Kinnusen mukaan osaamisen haasteet liittyvät puolestaan esimerkiksi siihen, miten yhdistetään uusien diginatiivien taidot ja eläköityvien sote-ammattilaisten hiljainen osaaminen.
– Sote-ammattilaiset ovat todellisia tietoammattilaisia. Heille pitää antaa täydennyskoulutusta ja peruskoulutustakin tiedonhallintaan.
