Tehostetun palveluasumisen asiakkaista valtaosalla on kohonnut riski joutua tapaturmaan.
Tutkijatohtori ja sairaanhoitaja Outi Kiljusen mukaan hoivakotien asukkaiden tapaturmia on mahdollista ennaltaehkäistä, mutta se vaatii hoitajilta aktiivista otetta ja myönteistä asennetta.
– Emme voi ajatella, ettei mitään voida tehdä, koska muistisairaus lisää tapaturmariskiä. Asiakkaat tarvitsevat suojelua, toimia, joilla voimme vaikuttaa tapaturmien vähenemiseen. Kun uskomme, että ongelmia on mahdollista ratkoa, muutoksia syntyy, Kiljunen sanoo.
Vanhushoivassa vaaditaan monenlaista osaamista. Havainnointi- ja vuorovaikutustaidot sekä monipuolinen hoidollinen osaaminen ovat tärkeitä taitoja myös tapaturmien ennaltaehkäisyssä.
Lisäksi tarvitaan eettistä herkkyyttä, sillä asukkaan turvallisuutta tukevat toimet ovat usein ristiriidassa itsemääräämisoikeuden tukemisen kanssa. Jos rajoitustoimenpiteitä pitää turvallisuuden varmistamiseksi ottaa käyttöön, työntekijän täytyy tuntea yksikön rajoitustoimenpiteisiin liittyvä ohjeistus.
Kaikkiin arjen tilanteisiin ei voi olla ohjeita. Sen takia kannattaa varata aikaa myös yhteiseen keskusteluun, miten tuetaan parhaalla mahdollisella tavalla sekä asukkaan elämänlaatua että turvallisuutta.
– Jos asiakas esimerkiksi kaatuu usein, on tieto vietävä eteenpäin ja tapaturmiin johtavia syitä lähdettävä miettimään ja etsittävä ratkaisuja. Tapaturmia voidaan ennaltaehkäistä ympäristöön ja yksilöön kohdistuvin toimenpitein.
Mitä tapahtui?
Tapaturmista raportointi on tärkeä osa vaaratilanteiden ehkäisemistä. Kun Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksella tutkittiin hoivakotien tapaturmien raportointia, Kiljunen kollegoineen huomasi, ettei käytössä ollut raportointiohjelma antanut mahdollisuutta kuvata tapaturmaan johtaneita syitä riittävän yksityiskohtaisesti.
– Jos raportointijärjestelmä mahdollistaa esimerkiksi vain työolosuhteisiin liittyvien riskien raportoimisen, voivat asukasturvallisuutta vaarantavat ympäristötekijät jäädä osin tunnistamatta organisaatiotasolla. Se voi hankaloittaa riskeihin puuttumista.
Tapaturmia ja jo tehtyjä toimenpiteitä kannattaa tarkastella laajempien linssien läpi. Kiljunen kertoo esimerkin, jossa kaatumiseen on raportoinnin mukaan vaikuttanut se, ettei asukas ole osannut käyttää hoitajakutsuranneketta. Esille ei välttämättä nouse se, että laite ei sovellu ollenkaan muistisairaalle asukkaalle. Jos tätä vaihtoehtoa ei kukaan huomaa mainita, ei välttämättä lähdetä miettimään muita ratkaisuja kaatumisriskin vähentämiseksi.
– Ikäihmisten kanssa työskentelevillä on tärkeä tehtävä havainnoida asiakasturvallisuusriskejä ja viedä rohkeasti viestiä eteenpäin, jotta turvallisuutta lisääviä ratkaisuja löydettäisiin.
Tapaturmia on mahdollista ehkäistä. Säilytä myönteinen asenne!
Riskit kaatumisiin ja kolhuihin kasvavat sairailla ja iäkkäillä, mutta eivät ne mikään itsestään selvä ikälisä ole. Paljon on tehtävissä, kun ennakoi ja asennoituu oikein. Mikä oma roolisi ja vastuusi on tapaturmien ehkäisemisessä?
Hosuminen ja hätäily tarttuvat. Toimi rauhallisesti ja suunnittele työtäsi. Havainnoi ja raportoi aktiivisesti tapaturmariskejä. Huolehdi riittävästä kirjaamisesta ja tiedonkulusta.
Kiinnitä huomiota asiakkaan ravitsemukseen sekä näkö- ja liikuntakykyyn:
- Liikkumattomuus ja huono syöminen näkyvät heikentyneenä lihaskuntona. Ketteryys katoaa ja liikkumisesta tulee kankeaa ja haparoivaa. Tai ehkä silmälasit kaipaavatkin uusimista tai kunnollista puhdistusta?
- Kerro muille hoitajille ja lääkärille, jos huomaat lääkkeiden haittavaikutuksia. Iäkkäille tyypillisiä lääkehaittoja ovat huimaus, lihasheikkous, suun kuivuminen, ummetus, tokkuraisuus ja väsymys.
- Kiinnitä huomiota laitteiden ja tarvikkeiden sopivuuteen ja toimintakuntoon.
- Kiinnitä huomiota asukkaiden jalkojen kuntoon ja jalkineiden sopivuuteen.
- Pari numeroa liian isot tossut tai muoviset puutarhasandaalit on ehkä helppo auttaa jalkaan, mutta kävelykengiksi ne eivät ole paras valinta.
- Muista kuntouttava työote ja asukkaille mielekkäät aktiviteetit.
- Muista riittävä valaistus. Pidä kulkuväylät esteettöminä.
- Hämärä tunnelmavalaistus tai käytävällä oleva kiikkustuolien rivistö saattaa näyttää mukavalta, mutta ei ole turvallinen, jos talossa asuu heikosti näkeviä ja apuvälineiden kanssa liikkuvia vanhuksia.
- Lukitse siivouskomerot ja lääkekaapit.
- Huolehdi paloturvallisuudesta
- Led-kynttilät sekä yhteisissä tiloissa että asukkaiden huoneissa ovat turvallisempi vaihtoehto kuin elävä tuli.
Ilmoita asiakasturvallisuuden puutteista
Turvallisuusriskit täytyy tuoda koko työyhteisön tietoon. Riskeistä voi ilmoittaa vaaratapahtumailmoituksella. Lähihoitajilla on sosiaalihuoltolain mukainen ilmoitusvelvollisuus. Ilmoitus tehdään organisaation ohjeiden mukaisesti toiminnasta vastaavalle henkilölle. Jos asiakasturvallisuuden puutetta ei korjata, ilmoituksen tehneen hoitajan täytyy ilmoittaa asiasta aluehallintovirastoon.
Tapaturmia ehkäistään yhdessä
Hoivakotien asiakkaiden tapaturmia on mahdollista vähentää, kunhan ennaltaehkäisyyn paneudutaan yhdessä. Työn ei kuulu olla vain hoitohenkilöstön varassa, vaan työtä tehdään moniammatillisesti yhdessä esimerkiksi lääkärin, fysioterapeutin tai toimintaterapeutin kanssa. Omaiset kannattaa ottaa mukaan. Ennaltaehkäisyssä huomioidaan aina asiakkaan yksilölliset vaaratekijät. Myös organisaation johdolla on merkittävä rooli asiakasturvallisuustyössä.
