Teemu Hirvikallio, 27, oli mukana välinehuoltoalan koulutuskokeilussa ja on yksi ensimmäisistä välinehuoltoalan perustutkinnon suorittaneista. Kun hänen entinen työnsä ruokalähettinä päättyi keväällä 2014, päätti hän hankkia itselleen ammatin terveydenhuoltoalalta.
– Opinto-opasta selaillessani silmiini osui välinehuoltajan perustutkinto. Erilaisten terveydenhuollossa käytettävien instrumenttien käsittely vaikutti mielenkiintoiselta.
Opinnot kestivät puolitoista vuotta, ja Teemu valmistui keväällä 2016. Kysyntä välinehuoltoalan osaajista oli kovaa. Valmistumisen kynnyksellä Teemuun oltiin yhteydessä useammasta paikasta, joissa hän oli ollut työssäoppimisjaksoilla.
– Nyt olen työskennellyt puolitoista vuotta Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön, YTHS:n, välinehuollossa.
Välinehuoltajan tunnettava satoja instrumentteja
Opintojen aikana työssäoppimisjaksoilla Teemu tutustui Helsingissä muun muassa Töölön leikkaussalin välinehuoltoon, Meilahden sairaalan välinehuoltokeskukseen, YTHS:n välinehuoltoon ja Viikin Biomedicumin laboratorioon.
– Kaikissa yksiköissä käsiteltiin hyvin erilaisia välineitä. Sairaalaympäristössä ylipäätään on hyvin laaja skaala erilaisia instrumentteja, kun taas laboratoriossa käsitellään enemmän lasiesineitä.
Teemu huoltaa työssään päivittäin satoja erilaisia välineitä. Pääasiassa kuitenkin suunhoidon instrumentteja sekä pienissä hoitotoimenpiteissä käytettäviä välineitä. Välinehuoltajana hänen on tunnettava kaikki instrumentit, sillä niiden puhdistus- ja huoltotavat vaihtelevat.
– Työvuoron alkaessa puhdistamme kaikki pöydät ja tarkistamme, että laitteet ovat puhtaat ja toimivat moitteettomasti. Kun tarkistus menee hyväksytysti läpi, alkaa varsinainen työprosessi.
Teemun yksikössä huoltoprosessi kestää nopeimmillaan kaksi ja puoli tuntia huoltoajasta riippuen, eli siinä ajassa instrumentit ovat jälleen käyttövalmiina.
– Joissakin yksiköissä, esimerkiksi sairaaloissa, käsitellään suurempia instrumenttimääriä ja painavia leikkauskontteja. Silloin prosessi kestää helposti yli neljä ja puoli tuntia.
Aseptiikka varmistetaan useassa vaiheessa
Välinehuoltajan työ vaatii huolellisuutta. Instrumentti on joko likainen tai puhdas, välimuotoja ei ole. Aseptiikka varmistetaan useassa vaiheessa ja monella tavalla, muun muassa huolehtimalla käsien puhtaudesta ja miettimällä työjärjestys tarkasti puhtaasta likaiseen.
– Vahvuuksiani tässä työssä ovat tarkkuus, kyky toimia paineen alla ja kyky oppia nopeasti. Työssä ei ole varaa hätiköidä tai olla suurpiirteinen. Kaikki tekeminen vaatii keskittymistä.
Teemu työskentelee puolet työvuorostaan pesupuolella, jonne tuodaan likaiset instrumentit. Puolet työvuorostaan hän viettää niin sanotulla puhtaalla puolella, jossa instrumentit kuivatetaan, huolletaan, pakataan ja steriloidaan.
– Työpisteen vaihto tuo mukavaa vaihtelua työpäivään.
Teemu on pitänyt työstään. Monissa yksiköissä välinehuoltajat tekevät kolmivuorotyötä, mutta YTHS:ssä tehdään yhtä vuoroa puoli kahdeksasta aamulla puoli neljään iltapäivällä. Se sopii kahden pienen lapsen isälle.
– Mielenkiinto välinehuoltajan työtä kohtaan on säilynyt. On hienoa tehdä hyvää jälkeä ja steriilejä instrumentteja terveydenhuollon käyttöön.
