Nykyaikainen välinehuolto edellyttää paitsi laajoja tietoja välineistä, materiaaleista ja prosesseista myös automaatio-osaamista ja hyvää ymmärrystä tuotannonohjausjärjestelmistä.
Jatkuvasti kasvavat osaamistarpeet vaikuttivat voimakkaasti viimevuotisen tutkintomuutoksen takana. Aiemmat ammatti- ja erikoisammattitutkinnot korvattiin 180 opintopisteen laajuisella välinehuollon perustutkinnolla.
– Heille, jotka lähtevät opiskelemaan alaa aivan alusta, tämä perustutkinto on todella hyvä. Koulutusaika piteni, mutta niin se saa ollakin. Meillä kaikilta vakituisilta työntekijöiltä edellytetään joko aiempaa ammattitutkintoa tai nykyistä perustutkintoa, sanoo Jorvin välinehuollon osastonhoitaja Tarja Tyni.
SuPerin välinehuollon työryhmä kiittelee muutosta.
– Se tuo tälle vahvasti kehittyvälle ja monipuolisesti vaativalle alalle kaivattua lisäarvostusta, työryhmän puheenjohtaja, asiantuntija Elina Ottela korostaa.
Jorvin välinehuoltokeskus siirrettiin tukipalveluista osaksi hoitopuolta vuoden 2016 alusta. Tarja Tyni kertoo siirron parantaneen yksikön asemaa ja välinehuollon tekemän työn arvostusta monin tavoin.
– Se näkyy muun muassa koulutusmäärärahoissa, sekä neuvotteluaseman ja vakanssien saamisen helpottumisena. Muutkin henkilöstön etuudet ovat nyt samalla tasolla kuin hoitopuolella. Aiemmin ei ehkä ole yhtä selkeästi tiedostettu sitä, miten tärkeä osa hoitoprosesseja välinehuolto on.
Välinehuoltoa keskittämällä lisää laatua
Jorvin välinehuoltokeskus palvelee paitsi koko isoa sairaalaa, myös muun muassa sinne keskitettyjä Espoon kaupungin ja Helsingin Laakson ja Ruskeasuon alueen hammashuoltoja. Keskittäminen onkin alan suuri ilmiö.
– Keskittämällä varmasti haetaan sekä säästöjä että laatua. Keskitetyissä välinehuoltokeskuksissa voidaan paremmin taata tasalaatuinen prosessi. Saattaa myös olla, että esimerkiksi laitteisto on uudempaa ja paremmassa kunnossa, kun resursseja on enemmän kuin pienissä yksiköissä, osastonhoitaja Tarja Tyni arvioi.
Keskittäminen tarkoittaa myös välinehuollon työnkuvien kehittymistä ja laajenemista. Eri asiakasyksiköiden työt tuovat vaihtelua, joka motivoi ja tarjoaa ammatillisen kehittymisen mahdollisuuksia.
Vaikka välinehuollon työ on fyysistä, Tyni uskoo lisääntyvän automatiikan ja joka päivä toteutettavan tehtäväkierron keventävän rasitusta. Välinehuolto sopiikin hänen mukaansa minkä ikäiselle työntekijälle tahansa, kunhan kiinnostus alaan on kohdallaan ja tutkinto suoritettuna.
– Välinehuolto sopii ehkä parhaiten sellaisille, jotka eivät tahdo tehdä tyypillistä paikallaan olevaa toimistotyötä. Tehtävät täällä välinehuoltokeskuksessa ovat lisäksi vain osa koko kuvaa. Työ on varsin erilaista leikkausosastoilla, päivystyspoliklinikoilla ja teho-osastoilla. Ennen kaikkea välinehuolto on hyvin monimuotoista työtä, jossa on runsaasti mahdollisuuksia kehittyä ja laajentaa ammattitaitoa.
