Muistisairas ei suostu lähtemään suihkuun. Kun hoitaja maanittelee riittävän pitkään, vastaukseksi alkaa tulla kirosanojen lisäksi läpsimistä ja nipistelyä. Näin on mennyt jo viitenä aamuna peräkkäin. Viimeisimmästä suihkukerrasta on aikaa jo puolitoista viikkoa, ja vanhuksen iho ja hiukset ovat kunnon pesun tarpeessa. Mitä voi tehdä? Ketään ei voi väkisin pestä.
Yksi hoitajista keksii, että vanhus pitää kettukarkeista. Mitä jos antaisi karkin suuhun, juttelisi mukavia ja ehdottaisi suihkua sitten? Yllättäen se toimii. Suihkuun mennessä hoitaja lupaa keittää kahvit heti, kun papiljotit on saatu laitettua. Pian vanhus istuukin iltapäiväkahvilla puhtaana ja iho hoidettuna huivi papiljottien suojana. Kiukku ja paha mieli ovat mennyttä. Mielessä ovat entisajan kevätkylvöt, joista on mukava kertoa hoitajille.
Sote-ala on yksi työväkivallan riskiammateista, jossa työntekijät voivat kokea työväkivaltaa jopa päivittäin. Päijät-Sotessa tilanteeseen havahduttiin vuonna 2018, kun työhyvinvointikysely paljasti, että yhtymän joka toinen työntekijä oli kokenut työväkivaltaa. Tilanne päätettiin ottaa hallintaan, ja sitä varten aloitettiin hanke, jonka toteutuksesta vastaa työväkivallan erityisasiantuntija ja kriisityönohjaaja Jutta Karvonen. Hänen työpareinaan toimivat yhtymän työsuojeluvaltuutetut.
Vaaratilanteiden tunnistaminen vähentää väkivallan riskiä
Päijät-Soten hankkeessa kartoitettiin aluksi yksiköt, joissa työväkivaltaa ilmeni. Tämän jälkeen selvitettiin, millä tavalla se on otettu hallintaan. Psykiatrisella puolella tilanne oli valoisampi kuin muualla, koska siellä turvallisuuteen oli kiinnitetty huomiota pitkään.
Jos yksikön tilanne ei ollut vielä huolestuttava, työyhteisö mietti yhdessä työsuojeluvaltuutetun kanssa keinoja turvallisuuden lisäämiseksi. Jos tilanne oli jo kriisiytymässä, Jutta Karvonen saapui avuksi.
Työsuojeluvaltuutetuilla ja työväkivallan erityisasiantuntijalla ei ole kuitenkaan tarjota valmista työkalupakkia työyhteisön tarpeisiin, vaan se täytyy rakentaa itse.
– Työntekijät ovat oman työnsä asiantuntijoita. En voi määrätä, miten työ pitää tehdä. Voin kannustaa heitä avoimeen keskusteluun ja tuoda siihen uusia näkökulmia. Yhdessä pohtimalla tunnistetaan mahdollisia väkivaltatilanteita ja löydetään keinoja ehkäistä niitä, hankkeessa mukana oleva lähihoitaja, työsuojeluvaltuutettu Minna Sarkkinen sanoo.
Karvonen työskentelee työyhteisön kanssa yleensä useamman kuukauden.
– Tavoitteena on oppia tunnistamaan työväkivalta omassa yksikössä. Laadimme työturvallisuuslain edellyttämät työpaikkakohtaiset menettelytapaohjeet, jotka sisältävät tunnistettuihin tilanteisiin yhteiset toimintamallit. Jos joku käyttäytyy toistuvasti haastavasti, teemme asiakaskohtaisen turvasuunnitelman.
Turvanappia painaessa peli on jo menetetty
Pitkään itsekin kehitysvammaisten parissa työskennellyt Jutta Karvonen on nähnyt, että sosiaali- ja terveysalalla on vahva pärjäämisen kulttuuri. Asiakaslähtöinen työote voi johtaa siihen, että unohtaa oman turvallisuutensa. Työntekijät asettavat itsensä vaaraan esimerkiksi silloin, kun hoidettava vastustaa vaipanvaihtoa tai pesuja.
– Asiakaslähtöinen työote ei tarkoita sitä, että täytyy mennä mihin tahansa tilanteeseen. Aina pitää miettiä, onko se turvallista, haenko työkaverin avuksi vai siirränkö toiminnan myöhemmäksi. Ennakointi on tärkeä tekijä väkivallan ehkäisemisessä. Kun turvanappia pitää painaa, peli on jo menetetty, Karvonen sanoo.
– Tärkeää on pohtia sitä, missä kohtaa voi vielä perääntyä. Mikä on se hetki, kun on vielä turvallista, Sarkkinen jatkaa.
Karvonen kehottaa työyhteisöä pohtimaan sitä, miten riskejä vältettäisiin. Hän kertoo esimerkin ikääntyneestä aggressiivisuuteen taipuvaisesta miehestä, jolta on viety ajo-oikeus. Asia on ennakkoon kotihoidon tiedossa, mutta silti kotiin saatetaan lähettää vain yksi hoitaja.
– Maaseudulla teräesineitä voi olla jo eteisessä. Jos tiedetään, että vastassa on pettynyt, aggressiivinen mies, poliisikaan ei mene paikalle yksin. Miksi hoitaja sitten menisi? Tällaisiin tilanteisiin täytyy varautua paremmin. Johto, esimies ja työntekijät ovat yhdessä vastuussa työväkivallan ennakoivasta hallinnasta.
Mustelma paranee helpommin kuin sydän
Suurin osa työväkivallasta on henkistä. Jutta Karvosen mukaan sitä ei aina tunnisteta väkivallaksi, ja työturvallisuusilmoitus jää lähes aina tekemättä näistä tilanteista.
– Kannustan tekemään ilmoituksen kaikista uhka- ja väkivaltatilanteista. Niitä käsitellessä ei ole tarkoituksena etsiä syyllistä, vaan purkaa väkivallan aiheuttama tunnekuorma ja miettiä yhdessä, miten tällainen tilanne voidaan jatkossa ennakoida.
Karvonen on huomannut, että työväkivalta vaikuttaa työyhteisön ilmapiiriin. Pahimmillaan sen uhka lamaannuttaa koko työyhteisön.
– Siksi yksittäinenkin tilanne täytyy ottaa vakavasti. Työyhteisön turvallisuuden tunne on palautettava. Tähän tarvitaan avointa vuorovaikutusta ja joskus myös kriisityön ohjausta.
Väkivalta herättää monenlaisia tunteita. Karvosen mukaan ne ovat sallittuja, mutta ne pitää tunnistaa ja niitä pitää oppia säätelemään. Tunteiden hallinta vaikuttaa myös asiakkaan kohtaamiseen ja omaan palautumiseen.
Karvonen ja Sarkkinen muistuttavat, ettei työväkivallan pitäisi kuulua kenenkään toimenkuvaan. Seuraukset voivat olla vakavat. Fyysisten vammojen lisäksi lopputuloksena voi olla traumatisoituminen. Päijät-Sotessa on järjestetty kuormittuneille työyhteisöille psykoterapeutin toteuttamia EMDR-ryhmäinterventioita, joista on saatu hyviä tuloksia. Tarvittaessa työntekijöitä on ohjattu hakemaan henkistä apua vielä muualtakin.
– Sydämen jäljen korjaaminen on vaikeampaa kuin mustelman parantuminen. Väkivallan ennaltaehkäisyyn kannattaa satsata, Sarkkinen päättää.
Työväkivallalle altistaa
- Yksintyöskentely erityisesti iltaisin ja öisin
- Asiakkaan päihtymys tai sekavuutta aiheuttava sairaus
- Lääkkeiden ja rahan käsittely
- Työpaikan sijainti rauhattomalla alueella tai syrjäisessä paikassa.
Ehkäise väkivalta jo ennakkoon
- Käyttäydy kunnioittavasti asiakasta kohtaan riippumatta siitä, mitä ajattelet hänestä.
- Vältä provosoitumasta aggressiivisesta käyttäytymistä.
- Älä ota tarpeettomia riskejä! Älä mene yksin tilanteeseen, johon tiedät sisältyvän väkivallan uhan.
- Älä jätä työkaveria yksin uhkaavassa tilanteessa!
- Tutustu työpaikan turvallisuusmääräyksiin ja menettelyohjeisiin.
- Opettele käyttämään turvallisuustekniikkaa ja esitä sen hankkimista työpaikalle tarvittaessa.
- Ilmoita vaaratilanteista työkavereille, esimiehelle ja työturvallisuusjärjestelmään.
- Osallistu turvallisuuskoulutuksiin.
- Tehkää yhdessä yksikköönne turvallisuussuunnitelma. Se voi sisältää myös ohjeita yksittäisen asiakkaan kohtaamiseen. Muistakaa päivittää suunnitelma riittävän usein, koska tilanteet muuttuvat.
Lue myös:
Hanna Jokisen pakina: Onko väkivalta ammatinvalintakysymys?
Stressi altistaa työväkivallalle – Potilasväkivalta vähenee työhyvinvointia parantamalla
Väkivalta on yleistä vanhusten laitoshoidossa
