Miksi ilmoitusvelvollisuus kirjattiin lakiin?
Muutoksen tavoitteena oli lisätä ennakoivaa valvontaa, parantaa varhaiskasvatuksen laatua sekä turvata lainmukaisen varhaiskasvatuksen toteutuminen. Ilmoitusvelvollisuus vahvistaa varhaiskasvatuksen henkilöstön keinoja puuttua lapsen varhaiskasvatukseen kohdistuviin epäkohtiin tai niiden uhkiin, jotta ne tulisivat tietoon nopeasti ja niihin voitaisiin puuttua ajoissa.
Minkälaisista asioista ilmoitus on tehtävä?
Ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia epäkohtia, jotka estävät tai uhkaavat estää lainmukaisen varhaiskasvatuksen toteutumista. Jotta epäkohdat huomataan ja niistä osataan ilmoittaa asianmukaisesti, täytyy tuntea varhaiskasvatuslaki. Usein mielletään, että epäkohdat liittyvät erityisesti henkilöstömitoituksen alittumiseen, mutta se on paljon muutakin, esimerkiksi jos lapselle tehty tuenpäätös ei toteudu.
Mitä ilmoitusvelvollisuus ei koske?
Ilmoitusvelvollisuus koskee varhaiskasvatuksen toteutumista ja vain lapsiin kohdistuvia epäkohtia. Esimerkiksi henkilöstön välisiä ristiriitoja se ei koske, ne ovat ensisijaisesti työsuojelukysymyksiä. Ilmoitusvelvollisuutta ei saa myöskään sekoittaa lastensuojeluilmoitukseen. Velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus on ennallaan. Kunnissa voi lisäksi olla erilaisia suosituksia ja käytäntöjä, miten varhaiskasvatuksessa tapahtuneista tapaturmista tai läheltä piti -tilanteista ilmoitetaan.
Keitä kaikkia varhaiskasvatuksen ilmoitusvelvollisuus koskee?
Velvollisuus koskee kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä toimivaa henkilöstöä. Varhaiskasvatuksessa tämä tarkoittaa varhaiskasvatuksen opettajia, sosionomeja, lastenhoitajia ja eritysopettajia sekä perhepäivähoitajia. Velvoite koskee sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita, niin julkisella kuin yksityisellä puolella, ja myös vuokratyöntekijöitä. Se ei koske opiskelijoita eikä avustajia. Heillä on oikeus halutessaan tehdä ilmoitus, mutta sitä ei ole pakko tehdä kirjallisena ja se voidaan käsitellä eri tavoin kuin ilmoitusvelvollisten tekemät ilmoitukset.
Miten ilmoitus tehdään?
Ilmoitus tehdään aina kirjallisena ja omalla nimellä työnantajan ohjeiden mukaan päiväkodin toiminnasta vastaavalle henkilölle eli käytännössä omalle esihenkilölle tai päiväkodin johtajalle. Ilmoituksen vastaanottaja arvioi, millaisiin toimenpiteisiin on ryhdyttävä. Ilmoitus on tehtävä viipymättä, kun työntekijä havaitsee epäkohdan. Tarkempaa aikarajaa ei kuitenkaan ole määritelty laissa. Työnantajan on pidettävä huolta, että ilmoitusvelvollisuus on osa perehdytystä ja että henkilöstö tuntee ilmoituksen tekemisen käytännöt. Ohjeet ilmoitusvelvollisuuden tekemiseen on oltava kirjallisesti ja julkisesti nähtävillä.
Mitä tapahtuu, kun ilmoitus on tehty?
Ilmoitus menee aina tiedoksi myös varhaiskasvatuksen johtavalle viranhaltijalle. Ilmoituksen vastaanottajan on viivytyksettä käynnistettävä toimet epäkohdan poistamiseksi. Jos epäkohtaa tai sen uhkaa ei saada yksikön sisällä poistettua, varhaiskasvatuksen johtavan viranhaltijan on puututtava siihen. Jos tämäkään ei riitä, johtavan viranhaltijan on tehtävä ilmoitus aluehallintovirastoon tai Valviraan. Ilmoituksen tehneellä työntekijällä on oikeus saada kohtuullisen ajan kuluessa tietää, mihin toimenpiteisiin ilmoitus on johtanut. ”Kohtuullista aikaa” ei ole määritelty tarkemmin, sillä tapaukset voivat olla hyvin erilaisia ja niiden selvittäminen voi viedä enemmän tai vähemmän aikaa. Jos vastausta ei ala kuulua, kannattaa kysyä sen perään.
Mitä tapahtuu, jos en tee ilmoitusta, vaikka huomaan epäkohdan?
Ilmoitusvelvollisuus on kirjattu varhaiskasvatuslakiin ja sen noudattamatta jättäminen tarkoittaa lain rikkomista. Ilmoittamatta jättämisestä ei kuitenkaan ole säädetty rangaistusta. Ilmoitusvelvollisuuteen tulisi mielestäni suhtautua koko päiväkodin laadun ja turvallisuuden kehittämisenä. Jos epäkohdista ei ilmoiteta, niihin ei välttämättä osata puuttua. Sinä ja työkaverisi tunnette parhaiten päiväkodin toiminnan ja olette parhaita asiantuntijoita tunnistamaan toiminnan mahdolliset epäkohdat tai niiden uhkat.
Entä jos työnantajan käytös minua kohtaan muuttuu ilmoituksen tekemisen jälkeen?
Laissa on selvästi määritelty, että ilmoituksen tekijään ei saa kohdistua kielteisiä vastatoimia. Työnantajan tulisi nähdä ilmoitukset mahdollisuutena parantaa työpaikan toimintakulttuuria ja työn laatua. Vastakkainasettelua ei saisi syntyä. Jos sellaista kiellosta huolimatta tapahtuu, voit olla yhteydessä työsuojeluvaltuutettuusi tai luottamusmieheesi ja pyytää häneltä apua asian selvittämiseen.
Laki on ollut voimassa nyt noin puolitoista vuotta. Kuinka monta ilmoitusta Valviraan on tähän mennessä tullut?
Ei vielä yhtään. Lain jalkautuminen käytäntöön, menetelmien ja käytäntöjen vakiintuminen, vie toki aikansa, ja vasta aika näyttää, millaisia pitkäaikaisia tai pysyviä vaikutuksia sillä on. Se, että ilmoituksia ei ole tullut valvovalle viranomaiselle, voi kertoa siitä, että laki toimii ja epäkohdat on saatu selvitettyä paikan päällä, kuten pitääkin.
