Jopa 30 prosenttia nuorista lähihoitajista kokee syrjintää

Jopa 30 prosenttia alle 35-vuotiaista lähihoitajista kokee iästä johtuvaa syrjintää työpaikallaan. Tämä ilmeni nuorten kertomuksista SuPerRaksa-tapahtumassa.

Noin 70 prosenttia nuorista lähihoitajista kokee nykyisessä työpaikassaan kohtelunsa yhdenvertaiseksi. Kuitenkin 30 prosenttia on havainnut työssään syrjintää. Nuoret raportoivat kokemuksistaan SuPerRaksa-tapahtumassa. Kuva Ingimage.

Teksti Sonja Kähkönen sonja.kahkonen@superliitto.fi

Moni nuori lähihoitaja kertoo kokevansa työpaikallaan syrjintää, joka näkyy vanhempien kollegojen asenteissa ja puheissa. Nuoret raportoivat kokemuksistaan elo-syyskuun vaihteessa järjestetyillä SuPerRaksa-päivillä tekemiensä ryhmätöiden yhteydessä. Yksi ryhmätöistä käsitteli yhdenvertaisuutta työpaikalla.

– Nuoret lähihoitajat kertoivat kokevansa, että esimerkiksi heidän osaamistaan epäillään. Tämä ilmenee vanhempien työkavereiden ikävän sävyisenä puheena, josta välittyy epäusko nuorten ammattitaitoon, kertoo SuPerRaksa-päiviä vetänyt SuPerin opiskelija-asiamies Tanja Oksanen.

Enemmän yövuoroja ja asiakaskäyntejä

Tanja Oksasen mukaan ikävien asenteiden taustalla on muun muassa hoitoalan koulutuksen muuttuminen. Iäkkäämpien työntekijöiden koulutus on ollut erilainen ja opinnot on suoritettu tiiviisti koulun penkillä. Nuoremmat suorittavat opinnoistaan suuren osan työpaikoilla, mitä vanhemmat työntekijät saattavat kummeksua.

Mainos

Nuoret lähihoitajat kokivat epätasa-arvoa myös esimiesten taholta.

– He kertoivat esimerkiksi, että esimiehet ovat suosiollisempia vanhempia työntekijöitä kohtaan ja vanhempien työntekijöiden toiveita kuunnellaan enemmän.

Toisinaan iäkkäämmillä työntekijöillä on rajoitteita, jonka vuoksi he tekevät kevennettyä työtä. Käytännössä se voi tarkoittaa, että vanhemmat työntekijät tekevät vähemmän yövuoroja tai eivät hoida tiettyjä asiakkaita. Yksi nuorista kertoi esimerkiksi, että hänellä oli enemmän asiakaspaikkoja hoidettavanaan kuin muilla työntekijöillä ja osa kertoi joutuvansa tekemään muita useammin yövuoroja.

– Tämä lisää nuorten psykososiaalista ja fyysistä kuormaa. Nuoret olivat huolissaan jaksamisestaan, kun työtä on jatkuvasti tehtävä äärirajoilla. Näin tilanteen ei tietenkään pitäisi olla, vaan työyhteisöön pitäisi palkata lisää väkeä, jotta työkuorma jakautuu tasaisemmin, Oksanen huomauttaa.

Nuoret lähihoitajat toivovat asennemuutosta

Nuoret parantaisivat yhdenvertaisuutta lisäämällä avoimuutta työyhteisöissä. He toivovat muutosta esimiesten ja muiden työntekijöiden asenteisiin ja hyvää perehdytystä työhön.

– Nuoret toivovat, ettei kukaan vähättelisi heidän koulutustaan. He kunnioittavat vanhempien ja kokeneiden kollegojensa osaamista, mutta toivovat, että vastavuoroisesti myös heidän osaamistaan arvostetaan. Toiveena on myös se, että heidän työyhteisöön tuomaansa tuoretta tietoa arvostetaan ja uusia ideoita otetaan avoimesti vastaan.

– Haasteista huolimatta nuoret lähihoitajat haluavat kehittää työelämää, eivät parjata sitä. He ovat ylpeitä ammatistaan. Vaikka nuoret työntekijät vaihtavat herkemmin työnantajaa, ovat he kuitenkin hyvin sitoutuneita työhönsä. Tämä kävi ilmi myös vuosi sitten julkaistusta STTK:n tutkimuksesta, Oksanen toteaa.

SuPerRaksa-päiville osallistui 150 alle 35-vuotiasta lähihoitajaa ja rakennusalan ammattilaista eri puolilta Suomea. Tapahtuma on järjestetty joka toinen vuosi.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Osaatko auttaa oikein? Autistinen ihminen kertoo asiat toisin

SuPerin työhyvinvointiselvitys 2024: ”Työtä asiakkaiden kanssa rakastan, mutta kaikki sälä tekee työn raskaaksi”

Pelottaako suoraan puhuminen? – Oikeanlainen rehellisyys kannattaa