Arki on täynnä monenlaisia haasteita. Ei ole yhdentekevää, missä tunnetilassa eteen tulevia ongelmia ratkomme, sanoo työelämän tunnetaitovalmentaja Ira Leppänen Emergy Oy:stä.
Vuosien saatossa on tehty lukuisia tutkimuksia siitä, miten tunnetila vaikuttaa ihmisen luovuuteen sekä kykyyn oppia ja ratkaista ongelmia. Erään tutkimuksen mukaan 75 prosenttia ihmisistä ratkaisee luovuutta vaativan ongelman, jos he ovat hyväntuulisia. Sen sijaan neutraalissa mielentilassa olevista ihmisistä vain 13 prosenttia ratkaisee saman ongelman.
Negatiivinen tunnetila rajoittaa yksilön ajattelua. Ihminen jää jumiin yksityiskohtiin ja suurempia kokonaisuuksia on vaikea hahmottaa. Sen sijaan positiivinen tunne laajentaa ajattelua ja luo uskoa omiin kykyihin.
– Tutkimus on osoittanut, että esimerkiksi arvostava ja oppilaan taitoihin luottava ilmapiiri koulussa edistää oppimista yhtä paljon kuin oppilaan henkilökohtaiset kyvyt, Ira Leppänen kertoo.
Tunteet vaikuttavat myös terveyteen. Monipuolisesti erilaisia tunteita kokevilla on muita vähemmän masennusta, parempi fyysinen terveys, alhaisemmat tulehdusarvot ja suurempi mielekkyyden tunne.
– Kannattaakin hyväksyä se, että elämässä tuntee laajasti erilaisia tunteita sen sijaan että tavoittelee pelkkää tyytyväisyyden tunnetta.
Tunne voidaan hyväksyä, ikävää käytöstä ei
Jokainen tunne sisältää ihmiselle tarpeellista tietoa ja energiaa. Esimerkiksi uteliaisuus kertoo siitä, että jossakin on sellaista tietoa, jota yksilöllä ei vielä ole mutta jonka hän haluaa saada tietoonsa. Uteliaisuus siis herättää tiedonjanon, joka vahvistaa oppimista.
Kiitollisuus puolestaan viestii yksilölle, että hänellä on jotain, mikä ei ole itsestään selvää. Negatiivinen tunne, kuten suru, kertoo siitä, että on menettänyt jotain itselle tärkeää.
– Esimerkiksi turhautuminen on aliarvostettu tunne. Turhautuminen syntyy, kun tahtominen on estetty. Ensimmäinen askel turhautumisen taklaamisessa onkin tunnistaa tuo tahtominen ja kääntää katse siihen, miten haluaisi jonkin asian olevan, Ira Leppänen toteaa.
Tunnetaidot ovat elämän aikana opittuja keinoja, joilla tietoisesti vaikutetaan omiin ja toisten ihmisten tunteisiin.
– Osalla meistä on luontaisesti hyvät tunnetaidot. On kuitenkin lohdullista, että tunnetaidot kehittyvät läpi elämän ja jokainen voi niissä kehittyä.
Tunnetaidot vaikuttavat siihen, miten yksilöt suoriutuvat työstään ja miten he ilmaisevat itseään. Lisäksi ne näkyvät siinä, miten yksilö käsittelee stressiä ja miten hän toimii tilanteissa, joissa on tehtävä päätöksiä.
Tunnetaidot ovat tärkeitä työelämässä muun muassa siksi, että tunteet ovat jatkuvasti läsnä ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Leppänen kannustaa jokaista pohtimaan säännöllisesti, millaisia tunteita työpaikalle tai virtuaalipalavereihin vie mukanaan, millaisia asioita tuntee työpäivän aikana ja miten tämä kaikki vaikuttaa kollegoihin ja koko työyhteisöön.
– On tärkeää erottaa tunne ja käytös. Jos meillä on äksyilevä kollega, on hyvä tiedostaa, ettei hänen tunteessaan ole vikaa, mutta huono käytös ei ole sopivaa. Voimme siis hyväksyä tunteen, mutta emme ikävää käytöstä. Usein näiden kahden asian – tunteen ja käytöksen – erottaminen auttaa myös tilanteen ratkaisemisessa, Leppänen muistuttaa.
Työyhteisössä tarvitaan myös negatiivisia tunteita
Jokaisessa työyhteisössä on omanlaisensa tunneilmasto, joka syntyy yksilöiden kohtaamisista ja vuorovaikutuksesta. Työyhteisön menestystä ruokkiva tunneilmasto on monipuolinen ja rikas. Tunnekirjoon kuuluu siis myös negatiivisia tunteita, sillä suvantovaiheet ovat luonnollinen osa elämää.
– Silloin kun halutaan saavuttaa jotakin merkittävää, kohdataan väistämättä myös negatiivisia tunteita, kuten riittämättömyyttä ja turhautumista. Hyvässä tunneilmastossa voidaankin ratkoa ristiriidat ja käsitellä myös negatiiviset tunteet, Leppänen sanoo.
Jos työyhteisössä ohitetaan erilaiset tunteet, sivuutetaan käytännössä valtava määrä tietoa ja potentiaalia. Käsittelemättömät negatiiviset tunteet usein heikentävät työyhteisön ilmapiiriä.
– Olennaista on, että positiivista tunne-energiaa ruokitaan, mutta myös ikävät tunteet kohdataan ja käsitellään rakentavasti. Tunteiden kuuntelu on työyhteisössä suuri voimavara, tiimin rakentamisen elementti ja johtamisen apuväline.
Hyvä tunneilmasto vie työyhteisöä eteenpäin
Työpaikan tunneilmasto vaikuttaa tiimin suorituskykyyn ja kykyyn selvitä haastavista tilanteista. Esimiehellä on työpaikan tunneilmaston muovautumisessa suuri rooli. Tutkimuksen mukaan johdon toiminnalla on jopa 50–70 prosentin vaikutus tunneilmastoon.
– Johtajien toimintaa, ilmeitä ja eleitä katsotaan suurennuslasin läpi. He muovaavat tunneilmastoa oman esimerkkinsä voimalla. Siitä huolimatta kannattaa muistaa, että jokainen meistä on vastuussa omasta tunnejalanjäljestään.
Työpaikan hyvä tunneilmasto lisää hyvinvointia, tarkkuutta työtehtävissä, vähentää sairauspoissaoloja, edistää muutosten toteutumista ja parantaa asiakastyytyväisyyttä. Tutkimuksen mukaan esimerkiksi sairaaloissa suoriutuvat heikommin sellaiset tiimit, joissa häpeä ja pelko saavat ihmiset peittelemään virheitään jopa silloin, kun niillä voi olla vakavia seurauksia.
– Huipputiimeissä sen sijaan tehdään virheitä ja ne uskalletaan tuoda esiin. Huipputiimien tuloksia selittääkin parhaiten työyhteisön hyvä tunneilmasto.
5 askelta, joiden avulla pääset irti negatiivisesta tunteesta
- Hengitä ja rauhoitu. Tunne fyysisenä reaktiona kestää vain 90 sekuntia. Kun hengität rauhassa tämän ajan, ehtii tunteen suurin piikki tasoittua.
- Tunnista ja nimeä tunteesi. Anna tunteelle hyväntahtoista huomiota. Kun hyväksyt tunteesi, positiiviset tunteet alkavat voimistua ja negatiiviset lieventyä.
- Tunnista ja nimeä tarpeesi. Mitä tarvitset juuri tässä hetkessä? Tämä kysymys tarjoaa ratkaisun ongelmaan ja suuntaa katseen tulevaan.
- Erota ulkoinen ja sisäinen maailma. Negatiivisessa tunnetilassa menee helposti puurot ja vellit sekaisin. Siksi on tärkeää pyrkiä erottamaan toisistaan, mikä on mielen värittämää ajatusta tai tilannekuvaa ja mikä totta.
- Pyri katsomaan tilannetta etäämmältä. Tunnemyrskyssä perspektiivi usein katoaa. Onko tämä asia pahinta, mitä sinulle on koskaan tapahtunut? Jos miettisit tunnetilaasi kymmenen päivän, kymmenen viikon tai kymmenen vuoden päästä, niin muistaisitko sitä enää lainkaan? Jos sinusta tuntuu vielä tämän jälkeen, ettet selviä tunteen kanssa, pyri kestämään tunnetta yksi hengitys kerrallaan.
Nämä vaikuttavat myönteisesti työyhteisön tunneilmastoon
- Kun kohtaat työkaverisi, katso häntä silmiin.
- Pienikin mukava palaute on arvokas – kerro siis kollegoillesi, mitä heissä arvostat.
- Ole oma aito itsesi tunteidesi kanssa. Voit rohkeasti kertoa työkaverille, jos koet surua tai muita ikäviä tunteita. Näin muiden on helpompi ymmärtää, jos käytöksesi on jollain tavalla poikkeavaa.
- Kohtaa työkaverisi tunteet rohkeasti. Jos työkaverisi on uupunut, voit kysyä häneltä, onko kaikki hyvin ja kertoa, että olet huolissasi. Äksyilevälle kollegalle voit puolestaan sanoa, ettet tiedä, miten tulkita hänen reaktiotaan ja kysyä, voiko hän kertoa, mistä on kyse.
- Tiimipalavereissa kannattaa ottaa rutiiniksi kysymys, mitä kaikille kuuluu.
- Tiimissä on hyvä säännöllisesti muistaa iloita ja keskustella myös siitä, miten työssä on edistytty.
Työyhteisön tunneilmastoon liittyvät tyypilliset väärinkäsitykset
Tunteiden huomioiminen tarkoittaa, että töissä pitäisi koko ajan puhua tunteista.
Väärin. Työelämässä tulee eteen myös tilanteita, joissa tunteista puhuminen ei yksinkertaisesti kannata. Olennaista on oivaltaa, että tunteet vaikuttavat meihin, puhuimme niistä tai emme.
Töissä saa käyttäytyä miten vain, koska tuntuu siltä.
Päinvastoin. Jokainen meistä jättää ympärilleen tunnejalanjäljen, ja jokainen on vastuussa siitä, millaista tunneilmastoa omalta osaltaan rakentaa.
Töissä pitäisi olla koko ajan kivaa, eikä epäkohtiin saisi puuttua, jotta kaikista tuntuisi kivalta.
Väärin. Hyvä tunneilmasto on monipuolinen eli siihen kuuluu erilaisia tunteita. Hyvässä tunneilmastossa epäkohdat ja ristiriidat voidaan käsitellä avoimesti ja turvallisesti.
