Lähihoitaja Milla Kourula asettuu lattialle makaamaan potilaaksi. Tarkoituksena on harjoitella auttamaan kaatunut ihminen ylös nosturin avulla.
– Ensin katsotaan, onko asukas satuttanut itseään. Sen jälkeen tehdään toimintakyvyn arviointi. Nouseeko kädet? Hyvin näyttää nousevan. Entä miten selvittäisit, nouseeko pää? Lähihoitaja Taru Junno kysyy.
– Voinko vain sanoa, että jaksatko nostaa päätä? Laitan tyynyn pään alle, opiskelija Ann-Sofi Pitkäniemi ehdottaa.
– Joo, voit kysyä. Näyttää nousevan. Asukkaalla on valmiiksi polvet koukussa, joten voit myös kysyä, nouseeko lantio. Kokeile myös, onnistuuko polven koukistus. Käden puristusvoiman voit testata ottamalla ristiotteen käsistä ja pyytämällä asukasta puristamaan.
Ann-Sofi tekee ohjeiden mukaan. Lantion nosto, polven koukistus ja käden puristus onnistuvat.
– Voimia näyttää olevan, hän toteaa.
– Näin teimme toimintakyvyn arvion, kun asukas on kaatunut. Toimintakyvyn arviointi pitäisi tehdä asukkaalle myös joka aamu ennen ylösnousua. Tiedätkö miksi? Taru kysyy.
– Kunto pitää varmistaa, Ann-Sofi vastaa.
– Kyllä, kunto vaihtelee päivittäin. Jos eilen on menty rollaattorilla, se ei välttämättä onnistu tänään.
Näin sujuu opiskelijan ohjaustilanne Karhuvuorikodissa Kotkassa. Lähihoitaja Taru Junno on kiertävä oppisopimusopiskelijoiden työpaikkaohjaaja eli kipso. Hän ohjaa hoiva-avustaja- ja lähihoitajaopiskelijoita Kotkan, Haminan, Virojoen ja Miehikkälän alueella.
– Vietän yleensä koko päivän yhden opiskelijan kanssa. Jos opiskelija on laskettu mitoitukseen, teemme töitä yhdessä parityöskentelynä. Järjestän myös tällaisia erillisiä opetushetkiä, jossa harjoittelemme hoitotyötä, Taru selventää.
Vastaus työpaikkojen tarpeeseen
Kymenlaakson hyvinvointialueella on työskennellyt kaksi kiertävää oppisopimusopiskelijoiden ohjaajaa vuodesta 2023 lähtien. Taru Junnon lisäksi samaa työtä tekee lähihoitaja Sanna Nio, joka työskentelee Kouvolan alueella. Kipsojen toimenkuva kehitettiin vastaamaan työpaikkojen tarpeeseen.
– Työyhteisöiltä tuli palautetta, että oppisopimusopiskelijan ohjaaminen arjen hektisyyden keskellä on kuormittavaa. Myöskään ohjauksen laatu ei ole aina tasaista. Kipsot eivät korvaa työpaikalla annettavaa ohjausta, vaan täydentävät sitä. He varmistavat, että tietyt tärkeät asiat käydään läpi, Kymenlaakson hyvinvointialueen palveluesimies, Kipso-toimintaa kehittänyt Petra Karhulahti kertoo.
Kipsoiksi valittiin kokeneet lähihoitajat. Taru Junnolla on jo yli 20 vuoden kokemus alalta.
– Olen ollut tehostetun palveluasumisen yksiköissä, vanhainkodissa ja virikeohjaajana. Ennen nykyistä työtäni olin varahenkilöstössä. Kipson työssä mukavaa on se, että mihin tahansa menenkin, kohtaan lähes aina vanhoja työkavereitani.
Taru työskentelee osan työajastaan ergonomiakouluttajana. Hän haluaa jakaa ergonomista osaamista myös jokaiselle opiskelijalle.
– Olisi hyvä, jos pääsisin heti opettamaan uudelle opiskelijalle oikeita ergonomisia työskentelytapoja, joissa hyödynnetään luonnollisia liikemalleja. Vääristä tavoista on vaikeampi pois oppia.
Yksilöllistä ohjausta jokaiselle
Kipso nimetään opiskelijan ohjaajaksi heti oppisopimusopiskelun alussa. Kipson työvuorot jaetaan sähköisessä järjestelmässä, josta yksikön esimies, tiimivastaava tai työpaikkaohjaaja tekevät varauksen. Tavoitteena on, että jokainen opiskelija saa ohjausta vähintään muutaman kerran tutkinnon osan aikana.
Opiskelijalla on käytössään Moodle-oppimisympäristö, jonka kautta hän voi olla yhteydessä kipsoon tai muihin oppisopimusopiskelijoihin. Opiskelija kirjoittaa myös oppimispäiväkirjaa Moodlessa.
– Ideana on, että opiskelija miettii etukäteen, mihin hän tarvitsee ohjausta. Harjoittelemme monenlaisia hoitotyön taitoja, kirjaamista ja työyhteisötaitoja. Työvuoron lopussa kirjaamme yhdessä yhteenvedon päivästä ja voimme sopia, mitä seuraavalla kerralla harjoitellaan, Taru Junno kertoo.
Kipso auttaa opiskelijaa tarvittaessa myös valmistautumaan näyttöön ja on mukana näytön arviointikeskustelussa.
– Tuen myös työpaikkaohjaajaa, jos hän niin haluaa. Saatamme käydä yhdessä läpi tutkinnon osia ja näyttöä. Ohjaajalle on myös Moodlessa tietoa hänen työnsä tueksi.
Opiskelija Ann-Sofi Pitkäniemi kokee kipson ohjauksesta olleen paljon apua opiskelussa. Hän on aiemmalta ammatiltaan hammashoitaja, mutta aikomuksena on siirtyä vanhustyöhön.
– Taru on ammattitaitoinen ja hänen opetuksensa jää hyvin mieleen. Toki muutkin hoitajat opettavat minua, mutta huomaan, ettei kaikkia ergonomisia ohjeita aina viedä käytäntöön, vaan toimitaan vanhalla, tutulla tavalla.
Ilo ohjata motivoitunutta opiskelijaa
Nostinharjoitukset jatkuvat Karhuvuorikodissa. Kaatunutta asukasta esittävä Milla Kourula makaa edelleen lattialla.
– Nyt on kolme tapaa auttaa huonokuntoista asukasta, jos hän ei pääse ohjattuna ylös. Voit tuoda nostimen jalkopäästä, sivulta tai pään puolelta. Jos olisi tosi ahdasta, voisit siirtää asukkaan liukuvalla kankaalla parempaan kohtaan. Nostaminen kannattaa suunnitella hyvin, Taru Junno ohjeistaa.
Tässä harjoituksessa tilaa on riittävästi ympärillä. Opiskelija Ann-Sofia Pitkäniemi haluaa kokeilla jalkopäästä nostamista.
– Laitanko liinan samalla tavalla kuin sängyssä? Hän varmistaa.
– Joo, avusta asukas kyljelleen ja liina häntäluun kohdalle. Liina pitää taitella. Usein se rytätään, mutta se lisää painehaavariskiä.
Harjoitus jatkuu sujuvassa yhteistyössä. Ann-Sofia kyselee ja Taru vastaa perustellen. Kun liina on paikallaan, Ann-Sofi alkaa ohjata nostoa säätimen avulla. Lopulta asukas on turvallisesti istumassa tuolissaan.
– Miltä siirto tuntui? Taru kysyy.
– Ihan hyvältä, ei pelottanut, Milla vastaa.
Ann-Sofin on tarkoitus harjoitella vielä tänään seisomanostimen käyttöä. Sen jälkeen he osallistuvat yksikön hoitotyöhön.
Taru kokee, että jokainen työpäivä ohjaajana on merkityksellinen.
– On ilo ohjata opiskelijaa, joka haluaa oppia. Teemme opiskelijasta meille kollegan. Hänestä tulee työssään niin hyvä kuin häntä on ohjattu ja kohdeltu.
Kipsosta on apua
- kun oppisopimusopiskelija aloittaa opinnot.
- kun työyhteisö tarvitsee neuvoja oppisopimuskäytäntöihin tai oppisopimusopiskelijan ohjaamiseen.
- kun opiskelijan ohjaaminen työyhteisössä koetaan kuormittavaksi.
- kun työpaikkaohjaaja haluaa varmistaa, että ohjaus onnistuu ja opiskelija oppii riittävästi.
- kun oppimisessa tulee vastaan haasteita, hämmästeltävää tai jumituksia.
- kun opiskelija tarvitsee tukea näyttöön valmistautumisessa.
Kipson ohjeet opiskelijan ohjaamiseen
- Ota huomioon opiskelijan lähtötaso. Selvitä, onko hänellä kokemusta alalta.
- Perustele, miksi tehdään tietyllä tavalla. Jos ei perustele, opiskelijalle ei selviä syy työskentelytapaan.
- Muista, että opiskelijat ovat erilaisia persoonia.
- Pidä itsesi ajan tasalla hoitotyöstä. Toimi esimerkkinä opiskelijalle oikeista työskentelytavoista.
Lue myös: