”Olen luonteeltani rempseä ja tulen toimeen monenlaisten ihmisten kanssa. En jää tumput suorina odottamaan, että joku muu korjaa työpaikan ongelmat. Lapissa me lähihoitajat taivumme moneen, joskus jopa remonttireiskoiksi.
Työsuojeluvaltuutettuna olen kiertänyt kaikki alueeni työpaikat Simossa, Keminmaassa ja Tervolassa, ja nähnyt kaikenlaista. Tässä tehtävässä maailma on avartunut.
Olen oppinut, miten asiat tuodaan julki neutraalisti ketään loukkaamatta.
Sitä kutsutaan kehittäväksi otteeksi. Monesti ongelmia ei osata ottaa puheeksi suoraan vaan kuulen niistä esimerkiksi kahvipöytäkeskusteluissa. Työntekijät pelkäävät huonoa mainetta tai silmätikuksi joutumista. Sijaiset pelkäävät menettävänsä työpaikan. Minulle kävi nuorempana juuri niin. Tein sijaisuutta ja kun aukaisin suuni, työsuhdetta ei jatkettu.
Kaiken ikäisten, mutta ehkä erityisesti nuorten naisten, tulisi työelämässä olla paremmin perillä omista oikeuksistaan – ja myös velvollisuuksistaan. Uuden työntekijän perehdytyksessä keskitytään konkreettiseen työn tekemiseen, hallinnolliset asiat saattavat jäädä käymättä läpi kokonaan tai oletetaan, että työntekijä tietää ne entuudestaan.
Nuoria naisia syrjitään työelämässä, eivätkä he välttämättä itsekään ymmärrä, kun niin tapahtuu. Olen nähnyt esimerkiksi, kuinka työnantaja lopetti työsuhteen pitkäaikaiselta sijaiselta, koska tämä oli jäänyt sairauslomalle äitiysloman alkuun saakka. Tiedän myös työntekijän, joka vakinaistettiin perhevapaan aikana, mutta työnantaja ei suostunut kirjoittamaan työsopimusta ennen kuin työntekijä palasi takaisin töihin. Molemmat tapaukset ovat raskaussyrjintää.
Muistan, kun aikoinaan vastavalmistuneena menin uuteen työpaikkaan ja yritin tuoda esiin omia ideoitani. Ne torpattiin heti. Tuolloin nuoremmat eivät todellakaan opettaneet vanhempia työntekijöitä. Sanottiin vain, että näin on aina tehty ja tehdään tästä eteenpäin. Päätin jo silloin, että jos joskus saan vakituisen työn, kuuntelen taatusti nuorempiani. He tulevat suoraan koulusta uusin tieto mukanaan. Tuntuu siltä, että työkulttuuri on tältä osin muuttunut. Työntekijät ovat yleisesti ottaen avarakatseisempia. Uusien on helpompi päästä sisälle työyhteisöön. Ei palvele ketään olla nirppanokkana, kun hoitajapula on niin kova.
Hyvinvointialue on Lapin suurin työnantaja. Työsuojelun näkökulmasta se tarkoittaa pitkiä välimatkoja. Talvella pakkasta voi pahimmillaan olla -40 astetta ja tienhoito on retuperällä. Se on iso haaste työturvallisuudelle varsinkin kotihoidossa, jossa työtä tehdään paljon yksin. Inarin alueen työsuojeluvaltuutettu sai suuren työvoiton, kun Inarin päivystykseen saatiin vartiointipalvelu. Siellä on muuten ainoa perusterveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys Lapissa.
Minusta työsuojeluvaltuutetun tärkein tehtävä on olla läsnä ja kuunnella työntekijöitä.
Olen perehtynyt työpaikan turvallisuuteen ja työntekijöiden terveyteen vaikuttaviin asioihin. Moni ei tiedä, mitä työsuojelu tarkoittaa tai mitä työsuojeluvaltuutettu tekee. Tunnen onnistuneeni jo silloin, kun työntekijä ottaa minuun yhteyttä.”
Supertyyppi Pauliina Laakso
- Pauliina Laakso on 39-vuotias lähihoitaja Tervolasta.
- Hän työskentelee vanhusten palvelutalossa ja toimii työsuojeluvaltuutettuna Lapin hyvinvointialueella.
- Pauliinan supervoimat: rohkeus, äitiys, intohimo
Lue myös: Työsuojeluvaltuutettu on turvallisuuden ja terveellisyyden ammattilainen
