Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perustason ensihoidon osaamisalan sekä välinehuoltoalan perustutkinnon kokeilut käynnistyivät vuonna 2014. Kokeilut loppuvat vuonna 2019. Uudet tutkintojen perusteet tulevat voimaan jo elokuussa 2018.
Koulutusten uudistamiselle oli tarvetta.
– Työelämässä on nähty, että nyt on ollut tarve kehittää näitä kahta tutkintoa vastaamaan paremmin työssä vaadittavia tarpeita. Alat ovat kehittyneet, mutta koulutus ei aina ole tuottanut niille riittävän osaavia työntekijöitä, SuPerin asiantuntija Elina Ottela kertoo.
Osaavampia lähihoitajia monipuoliseen ensihoitoon
Tulevasta perustason ensihoidon osaamisalasta valmistuvat perustason ensihoitajat ovat tutkintonimikkeeltään lähihoitajia. Koulutus kestää opiskelijan taustasta riippuen 2–3 vuotta.
Ensihoidon osaamisala on ollut vuosia sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa. Jatkossa perustason ensihoidon osaamisalan opiskelijat alkavat opiskella alaansa koulutuksen alusta alkaen. Ammatillisten tutkinnon osien sisältöjä on muokattu paremmin nykyistä ja tulevaisuuden työelämää palveleviksi.
Opetusneuvos Aira Rajamäen mukaan kokeilusta saatu palaute on ollut kauttaaltaan hyvää.
– Kokeilun kautta valmistuneilla on selkeästi laajempaa ja syvällisempää osaamista perustason ensihoidon toimintakentästä verrattuna aikaisempaan osaamisalan mukaiseen koulutukseen. Nyt osataan paremmin kohdata erilaisia asiakkaita eri tilanteissa. Samoin osataan paremmin tehdä yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa esimerkiksi suuronnettomuustilanteissa.
Rajamäki muistuttaa, että muutoksilla pystytään ottamaan paremmin haltuun sote-uudistuksen tuomia haasteita esimerkiksi vanhustenhoidossa. Perustason ensihoidon väki tekee kotihoidossa kotikäyntejä ympäri vuorokauden, joten laadukkaalle osaamiselle on kasvava tarve.
Uudessa perustason ensihoidon osaamisalassa korostetaan viranomaisyhteistyön lisäksi muun muassa myös akuuttihoitotyötä, toimintaa leikkaussaliympäristössä ja hyvää kuntoa. Kokeilun aikana soveltuvuuskokeissa on käytetty myös kuntotestausta.
Teoreettista pohjaa välinehuoltoon
Välinehuollon puolella tutkintoihin tulee isompia muutoksia. Välinehuollossa on aiemmin ollut ammattitutkintotaso ja erikoisammattitutkintotaso.
– Vuosien myötä on todettu, että ammattitutkintotaso ei ole tuottanut riittävän laajaa osaamista välinehuollossa toimiville. Uudistuksessa koulutukselta halutaan enemmän teoreettista pohjaa sisältävää tietoperustaa, jolloin koulutus kattaa monipuolisempia työympäristöjä, Aira Rajamäki sanoo.
– Erikoisammattitutkinto on ollut lähinnä työnjohto-osaamiseen liittyvää. Nykyään sitä tuotetaan muissakin tutkinnoissa.
Uuden välinehuoltoalan perustutkinnon läpäissyt voi tehdä työtä muuallakin kuin terveydenhuollon välinehuoltotehtävissä: lääkehuollossa, laboratorioissa, kemianteollisuudessa jopa eläintenhoidon puolella.
Elina Ottela nostaa uudesta tutkinnosta esiin hygienian, aseptiikan ja infektioiden torjunnan.
– Asiakas- ja potilasturvallisuus ovat tärkeitä asioita. Vaarana ovat tulehdukset ja leikkausten perumiset. Välinehuolto ei siis kerta kaikkiaan voi pettää.
Välinehuollossa korostuu myös elinikäinen oppiminen, kun välinepuolelle kehitetään koko ajan uusia työkaluja esimerkiksi robotiikan ja digitalisaation myötä.
Ottelan mukaan yksi ongelma kokeilun aikana on ollut, että uutta kokeilussa olevaa perustutkintoa ei vielä tunneta työelämässä riittävästi. Perustutkinto ja ammattitutkinto ovat menneet sekaisin.
Uudesta välinehuollon perustutkinnosta on hyvät jatko-opintomahdollisuudet ammattikorkeakoulun puolelle tai vaikka yliopistoon asti.
