Tie muuttuu yhä kapeammaksi. Ilmassa leijuu hienonhienoa hiekkapölyä. Lehmät laiduntavat pienillä niityillä. Valtaosa rakennuksista on perinteisiä savitaloja, joiden katto on heinää. Modernimmissa taloissa on peltikatto ja peltiä myös seinämateriaalina.
Olemme ajaneet jo yli puoli tuntia Eldoretin kaupungista, joka sijaitsee Uasin Gishun maakunnassa Länsi-Keniassa. Pysähdymme savesta rakennettujen pienten talojen luo. Pihalla nukkuu koira. Pari kissaa kurkkii uteliaana tulijoita, joista vapaana käyskentelevät kanat eivät ole kiinnostuneita.
– Tervetuloa kotiini, tässä on isäni John Tirop, sanoo lähihoitajaopiskelija Edith Chepkoskei.
John Tirop on 82-vuotias maanviljelijä, jolla on seitsemän lasta.
– Isäni ei saanut koskaan käydä koulua ja hän toivoo omille lapsilleen parempaa elämää, Chepkoskei kertoo.
John Tirop kuuli maakunnan kuvernöörin puhuvan lähihoitajaksi kouluttautumismahdollisuuksista Suomessa, korkeatasoisen koulutuksen maassa. Ennen kuvernöörin puhetta hänellä ei ollut mitään tietoa Suomesta, mutta Kanadan ja Australian koulutusmahdollisuuksista hän oli kuullut. Isä päätti lähettää tyttärensä Suomeen opiskelemaan lähihoitajaksi. Koulutuksen järjestää Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia.
– Suomi kutsui eniten. Koulutus on tärkeää. Kun yksi lapsi koulutetaan, hän tuo vaurautta ei vain koko perheelle, vaan koko suvulle ja koko kylälle, John Tirop sanoo.
Koulutuksen hinta on 1,27 miljoonaa Kenian shillinkiä. Se vastaa noin 8 000 euroa. Suomalaiselle se ei tunnu suurelta, mutta Kenian maaseudulla summa on megalomaaninen. Maataloustöitä päiväpalkalla tekevä saattaa ansaita vain noin kaksi euroa päivässä. Esimerkiksi hotellissa siivoojana työskentelevän alkupalkka on reilut 60 euroa kuukaudessa.
John Tirop myi ison palstan omistamaansa maata, mutta kauppasumma ei riittänyt alkuunkaan.
– Sukumme lainasi ja lahjoitti rahaa, saimme avustuksen myös kirkolta ja loput lainasimme kyläläisiltä, Tirop kertoo.
Edithin odotetaan lähihoitajaksi valmistuttuaan auttavan sisarusten, sukulaisten ja kyläläisten lasten kouluttamisessa.
– Haluan tulla takaisin Keniaan koulutettuna lähihoitajana ja auttaa kaikkia meitä nyt auttaneita, Edith Chepkoskei sanoo kuin kyse olisi hänen omasta valinnastaan ja halustaan, vaikka käytännössä hänellä ei ole vaihtoehtoja.
Haasteena sähköttömyys ja heikko netti
Edith Chepkoskein kodissa ei ole sähköä. Älypuhelin hänellä on, mutta harvemmin varaa ostaa kännykkäliittymään nettiyhteyttä.
– Kännykän voin ladata kavereiden luona, mutta nettiyhteys on heikko ja häilyvä. Lisäksi sisällä on liian kuuma opiskeluun, hän kertoo haasteista.
Edithin kodissa ei ole sähköä
mutta älypuhelin on.
Tapaan kymmenkunta Chepkoskein opiskelutoveria Eldoretin kaupungissa. Heillä on samoja ongelmia.
– Etäopintoihin tarvittavan nettiyhteydet maksut tulivat yllätyksenä ja monilla oli vaikeuksia saada rahaa nettimaksuihin, kertoo Timon Rotish.
Hän kuuli Uasin Gishun maakunnan entiseltä kuvernööriltä opintomahdollisuuksista Suomessa ensimmäisen kerran keväällä 2021.
– Keniassa terveydenhoitoalalla on hankala työllistyä, vaikka olisi tutkintokin. Kansainvälinen tutkinto on arvostettu ja työpaikka sitä kautta lähes varma, Rothish sanoo.
Hän on 32-vuotias ja opiskelijajoukon vanhin.
– Vanhempani möivät maata ja antoivat osan koulumaksusta, mutta suurimman osan sain säästöistäni turvallisuusalan työpaikan palkasta.
Opiskelijat ohjelmaan valittiin kirjallisen hakemuksen ja Suomesta tulleiden opettajien haastattelujen perusteella.
Yksinopiskelua etänä
Kenialaisten tulevien lähihoitajien opinnot alkoivat etäopiskeluna marraskuussa 2021. Opiskelijat kertovat opiskelleensa lähinnä yksin kotonaan. Kursseja heillä on ollut suomen kielestä ja Suomen laki- ja oikeusjärjestelmästä sekä ravitsemuksesta, kehityspsykologiasta, laitteista ja diagnostiikasta, sairauksista, johtajuudesta ja fysiologiasta.
– Olemme saaneet paljon tietoa myös suomalaisesta kulttuurista. Erityisesti meille on korostettu sitä, että sovittuja kellonaikoja kunnioitetaan Suomessa ja myöhässä oleminen on epäkohteliasta, opiskelijat kertovat.
Suomen kielen taitoa haastatteluun osallistuville opiskelijoilla ei ole muutamaa sanaa ja fraasia lukuun ottamatta.
– On hyvin vaikeaa oppia suomea, kun sitä ei voi puhua täällä kenenkään kanssa. Uskon oppivani kielen nopeasti, kunhan vain pääsen Suomeen, Rotish sanoo.
Toiveena opiskelijoiden paluu
Uasin Gishun maakunnan edustaja ja Gradian yhteyshenkilö Keniassa Meshack Ronoh suhtautuu haastattelupyyntöön hyvin varautuneesti.
– Täällä kävi jo toimittaja Suomesta, ja järjestin hänelle opiskelijoiden haastattelut ja annoin haastattelun itsekin. Valmiissa jutussa oli haastateltu vain niitä, joilla on ollut jotain ongelmia, Ronoh kertoo.
Hän sanoo olevansa kiitollinen Suomelle ja Gradialle kenialaisopiskelijoiden saamasta mahdollisuudesta opiskella lähihoitajaksi Suomessa.
– Kun nuoremme saavat mahdollisuuksia, saamme toivoa paremmasta koko Kenialle. Toivomme, että ainakin osa Suomessa opiskelleista palaisi kotimaahansa, Ronoh sanoo.
Haastatteluun osallistuvat opiskelijat vakuuttavat haluaan palata takaisin Keniaan.
– Paikallinen lähihoitajatutkinto ei takaa työpaikkaa, moni täältä valmistunut odottaa työpaikkaa vuosia. Yksityisellä sektorilla töitä on helpompi löytää, mutta siellä palkat ovat paljon huonommat kuin julkisella puolella, Timon Rotish kertoo.
”Toivomme, että ainakin osa
Suomessa opiskelleista palaisi Keniaan.”
Suomeen lähtöä odottava Sammy Kipkosgei kertoo päättäneensä jo lapsena, että haluaa opiskella sairaanhoitajaksi.
– Äitini sairasti paljon eikä saanut kunnon hoitoa. Haluan auttaa kaikkia Kenian äitejä saamaan hyvää sairaanhoitoa. Suomesta saan paremman koulutuksen kuin saisin Keniasta, Kipkosgei sanoo.
Kenian sairaanhoitajakoulutusta vaivaa resurssipula
Eldoretin kaupungissa sijaitsee yksi Kenian terveydenhoitohenkilöä kouluttavista Kenya Medical Training Collegen yli 70 kampuksesta. Lähihoitajaopinnot kestävät kolme vuotta, jonka jälkeen voi opiskella vielä puolentoista vuoden erikoistumisopinnot.
– Yhteistyö Suomen kanssa on fantastinen asia, aivan varmasti se auttaa Kenian terveydenhoitoalaa kehittymään. Toisaalta maailmalla ei useinkaan tiedetä, että Keniassa koulutuksemme vastaa kansainvälistä tasoa: meiltä lähtee jatkuvasti sairaanhoitajia esimeriksi Kanadaan ja Englantiin töihin, kertoo Eldoretin kampuksen sairaanhoitaja-osaston johtaja Lawrence Chemuor.
Hoitajakoulutus kiehtoo yhä enenevässä määrin Keniassa myös miehiä.
– Kun minä aloitin opintoni vuonna 1989 miehiä oli noin viidennes sairaanhoitoalan opiskelijoista, nyt miesten osuus on jo lähes puolet, Chemuor kertoo.
Hoitajakoulutuksessa Keniassa on hänen mukaansa kaksi suurta haastetta.
– Meillä on aivan liian vähän opettajia. Koulumme 450 opiskelijaa opettaa vain kahdeksan opettajaa, tarve olisi vähintäänkin viidelletoista opettajalle, mutta meillä ei ole varaa työllistää opettajia.
Toinen iso haaste liittyy opintomaksuihin, jotka ovat tavallisten kenialaisperheiden tulotasoon nähden korkeat.
– Opiskelijoilla on mahdollisuus opintolainaan, mutta siitä huolimatta perheillä on vaikeuksia saada kasaan koulutusmaksuja. Työllistyminen tutkinnon jälkeen on myös epävarmaa, noin 40 prosenttia työllistyy yksityiselle sektorille, jolla palkat ovat huonommat kuin julkisella sektorilla.
Eldoretin kampus on perustettu noin viisi vuosikymmentä sitten vuonna 1977.
– Meidät tunnetaan yhtenä Itä-Afrikan parhaana alan oppilaitoksena. Meillä on opiskelijoita Kenian ulkopuolelta muun muassa Namibiasta, Ugandasta ja Etelä-Sudanista, Chemouor kertoo.
Vuoden opinnot Eldoretin kampuksella maksavat noin 600 euroa, ja koko tutkinnon hinta on alle 2000 euroa.
Odottelua
Lähihoitajaopiskelijoiden ryhmän oli tarkoitus lähteä Suomeen jo heinäkuussa 2022.
– Olemme maksaneet koko koulutusmaksun ensimmäisestä opiskelukaudesta sekä viisumimaksun ja lennon Suomeen ja kuuden kuukauden majoitusmaksun, Timon Rotish kertoi maaliskuussa, kun haastattelen häntä Eldoretissa.
Rotish, kuten muutkin opiskelijat ovat luottavaisella mielellä opintojensa suhteen, vaikka osalla Uasin Gishun maakunnan opiskelijoista on ollut hankaluuksia Suomen opinnoissaan. Rotish kertoo Gradian vahvistaneen saaneensa maksut.
– Ainoa viive on nyt viisumien kanssa, Rotish kertoo.
Nyt, vuotta myöhemmin, Rotish opiskelutovereineen odottaa edelleen Suomeen lähtöä.
Gradia vastaa
Opiskelijat ovat odottaneet Suomeen pääsyä jo pitkään. Heidän oli alun perin tarkoitus tulla Suomeen heinäkuussa 2022. Mikä maahantuloa viivyttää?
Toteutusta ovat viivyttäneet monet koulutuksenjärjestäjästä riippumattomat tekijät, kuten lupa-asiat.
Miten opintojen on tällä ryhmällä tarkoitus nyt edetä? Pystyvätkö opiskelijat valmistumaan, jos eivät pääse Suomeen?
Yhden ryhmän (noin 20 opiskelijaa) osalta opintojen on tarkoitus jatkua Suomessa.
Onko tarkoitus, että kenialaiset opiskelijat tekevät lähihoitajan kokonaisen tutkinnon ja valmistuvat Valviran hyväksymiksi lähihoitajiksi?
Kyseessä on lähihoitajan perustutkinto, jossa käytetään opetushallituksen myöntämiä tutkinnon perusteita.
Mistä koulutuksen rahoitus tulee?
Kyseessä on ryhmämuotoinen tilauskoulutus. Tilaajana on maakunta, joka vastaa rahoituksesta Kenian päässä. Gradia toteuttaa opetuksen, muut järjestelyt ja käytänteet on sovittu yhteistyökumppanimme EduExcellencen kautta.
Onko kyse puhtaasti tutkintoviennistä vai onko mahdollista / toiveena, että opiskelijat työllistyvät Suomeen
Kyse on lähihoitajan tilauskoulutuksesta. Osa opiskelijoista halunnee työllistyä Suomeen, osa palata edistämään oman maan terveydenhoidon käytänteitä/työskentelemään kotimaassa.
Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradiasta kysymyksiin vastasivat sähköpostitse kv-asiakkuuspäällikkö Pauliina Holm ja rehtori Pirjo Kauhanen.
Senaattoria epäillään opiskelijoiden rahojen kavaltamisesta
Yle uutisoi elokuussa, että kenialainen oikeusistuin on antanut pidätysmääräyksen Uasin Gishun maakunnan entisestä kuvernööristä ja nykyisestä senaattorista Jackson Mandagosta.
Syyttäjän todisteiden mukaan Mandagon alaisuudessa työskennelleet virkamiehet varastivat vuosina 2021–22 lukukausimaksuja varten perustetulta tililtä yli 500 000 euroa. Mandagoa ja kolmea virkamiestä epäillään myös miljardin shillingin eli noin kahdeksan miljoonan euron kavaltamisen valmistelusta Suomessa ja Kanadassa opiskelevilta kenialaisnuorilta ja heidän perheiltään. Syytteen mukaan Mandago on neuvotellut tilauskoulutussopimukset suomalaisten oppilaitosten kanssa ilman maakuntaparlamentin valtuutusta. Mandago on myös valehdellut suomalaisille oppilaitoksille, että opiskelijoiden lukukausimaksut maksettaisiin maakunnan täydellä stipendillä. Tosiasiassa opiskelijat ja heidän perheensä ovat maksaneet kaikki kulut itse.
Ylen mukaan Uasin Gishun pääkaupungissa Eldoretissa turhautuneet vanhemmat ovat kesällä järjestäneet mielenosoituksia. Heidän lapsensa eivät ole päässeet lähtemään Suomeen, vaikka ensimmäisen vuoden lukukausimaksut, lentoliput ja viisumit on maksettu.
Uasin Gishun maakunnasta on kahden viime vuoden aikana lähtenyt suomalaisiin ammatti- ja ammattikorkeakouluihin yli 200 opiskelijaa, ja saman verran odottaa vielä Keniassa pääsyä Suomeen.
Mandagosta on annettu pidätysmääräys, mutta häntä ei toistaiseksi ole tavoitettu.
Sinua voisi kiinnostaa myös: Monikulttuurisessa työyhteisössä opitaan tekemään töitä yhdessä mutta erilaisina
