Keskelle Kuopio-hallia on lavastettu asunto, jossa vaatteita lojuu hujan hajan ja keittiöön on kerääntynyt kassa pakastepizzalaatikoita. Nojatuolissa istuu alakuloisen näköinen mies, josta oma sisar on tehnyt huoli-ilmoituksen. Taitaja-kisojen finalisteilla on 50 minuuttia aikaa näyttää, miten he näistä lähtökohdista suoriutuvat kotihoidon käynnistä.
– Pitäisikö meidän yhdessä vähän siivota, ehdottaa lähihoitajaopiskelija Ellen Lindholm.
– Yleensä mä kerran viikossa, nyt on vähän jäänyt, vastaa näyttelijä Jukka-Pekka Löhönen.
Käynnin päätteeksi kilpailijoiden on annettava tuomareille raportti siitä, miten käynti sujui ja millaisia jatkotoimenpiteitä he asiakkaalle ehdottavat.
– Kaoottiset tunnelmat, Ellen kuvailee heti tehtävän jälkeen.
Hän sanoo olevansa tyytyväinen omaan suoritukseensa.
– Mutta kriittinen kun olen, aina olisi voinut tehdä jotain paremmin.
Ellen on Taitaja-kisoissa lähihoitajalajin kuopus. Hän opiskelee Omniassa ensimmäistä vuotta lähihoitajaksi. Kisoihin hän kertoo valmistautuneensa huolella. Vastaan on tullut paljon sellaistakin, jota ei vielä opinnoissa ole ehditty käsitellä.
– Olen harjoitellut kaksi tuntia viikossa valmentajien ja kisahuoltajien johdolla. Yhdessä kohtaa minut pantiin huutamaan luokassa, että muistan käyttää finaalissa ääntä. Asiakkaille pitää pystyä puhumaan selkeästi ja kovalla äänellä.
Valmennukseen osallistumisesta opiskelijat saavat luettua hyväksi 15 opintopistettä. Finaaliin pääseminen on ollut vain plussaa.
– Minulla on esiintymiskammoa. Tehtäviä suorittaessa pitää vain keskittyä ja sulkea pois, että vieressä on tuomarit arvioimassa ja yleisöä kulkee ympärillä. Kokemus on ollut mieletön. Toki jos voittoa ei tällä kertaa tule, aion yrittää uudestaan, kunnianhimoa on sen verran.
Tekniset keksinnöt muuttavat hoitotyötä
Lähihoitaja Tarja Hautanen kilpailee Taitaja-kisoissa hyvinvointiteknologian finaalissa. Hän opiskelee Turun ammatti-instituutissa hyvinvointiteknologia-asentajaksi. Ala on melko uusi ja se syntynyt käytännön tarpeeseen.
– Me kaikki opiskelijat olemme tällaisia propellipäitä. Osaamme korjata niin pienet hälytyslaitteet kuin isommat rollaattoritkin. Työpaikalle on etu, jos tällaista osaamista on omassa talossa eikä tarvitse lähettää laitetta huoltoon jonnekin kauemmas.
Teknisen osaamisen lisäksi hyvinvointiteknologialajissa mitataan samoja taitoja kuin lähihoitajalajissa, kuten asiakkaan kohtaamista ja vuorovaikutusta, eettistä osaamista ja aseptiikkaa.
– Hoitotyössä käsin tehtävä työ on edelleen ykkönen. Tärkeintä, on että uusilla laitteilla voidaan helpottaa lähihoitajan työtä. Niiden tuoma rahallinen säästö tulee siihen päälle.
Finalistien tehtävänä oli muun muassa tunnistaa erilaisia hoitotyössä käytettyjä laitteita ja apuvälineitä sekä pohtia niiden hyötyjä ja haittoja.
– Esimerkiksi valvontalaitteiden asentaminen voi tuottaa eettisiä ongelmia yksityisyydensuojan kannalta. Asiakkaalle saattaa myös tulla ikävä tunne siitä, että häntä valvotaan.
Taitaja-kisoissa lähihoitajalajissa on kilpailtu vuodesta 2003. Hyvinvointiteknologia on ollut omana lajinaan vasta muutaman vuoden. Tänä vuonna laji järjestetään yksilölajina. Ensi vuonna siitä on tulossa jälleen parikilpailu, jossa osaamista mitataan lähihoitajan ja hyvinvointiteknologia-asentajan työpareina.
Tämän vuoden kisojen voittajat julkistetaan tapahtuman päätteeksi huomenna torstaina.
