Laajan eurooppalaisen työolotutkimuksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevät ihmiset tuntevat usein vahvaa työn imua eli työhön liittyvää innostusta ja iloa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että toistuvasti työn imua tunteva työntekijä voi paremmin sekä mieleltään että fyysisesti.
Lähihoitajat tuntevat siis vetoa työhönsä, mutta samaan aikaan alalla moni kokee pitkäaikaista fyysistä ja psyykkistä rasitusta. Lisäksi yhä useammin lähihoitajat kohtaavat hoitotyössä eettisiä ongelmia.
Työterveyslaitoksen tutkijaprofessori Jari Hakanen sanoo ymmärtävänsä hoitotyön kuormittavuutta ja ongelmia, eikä näe siinä ristiriitaa siihen, että moni hoitaja kaikesta huolimatta on motivoitunut tekemään työssään parhaansa.
– Työn imu kestää kuormittavat tekijät. Positiivinen vire säilyy stressaavien tilanteiden yli, Hakanen kuvailee.
Tutkimusten mukaan työn imua lisää esimerkiksi tunne työn palkitsevuudesta. Hoitotyössä oman työn jälki on usein konkreettisesti nähtävissä, ja asiakkaan tai potilaan kiitollisuus voi olla riittävä palaute tehdystä työstä.
Hoitoalalle työskentelevillä on usein vahva sisäinen ymmärrys oman työnsä merkityksestä. Monilla on halu auttaa muita ihmisiä, ja usein alalle hakeutuvat työntekijät ovat myös tunnollisia tehtävissään.
Tunnollisuus ja halu auttaa tuovat voimavaroja jaksaa kuormittavia tilanteita, mutta ne voivat myös altistaa uupumiselle, jos työtä ei ole aikaa tehdä niin huolellisesti kuin haluaisi.
Lyhytkin tauko palauttaa
Pieni, lyhytaikainen stressi voi tsempata ihmistä tekemään työnsä hyvin, mutta pitkittyessään se aiheuttaa monenlaisia oireita ja pahimmillaan etenee työuupumukseen asti.
Sote-alalla työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää myös asiakkaiden ja potilaiden kannalta, sanoo Työterveyslaitoksen asiantuntija Jaana Laitinen. Lähihoitajat ovat hänen mukaansa ammattiryhmä, jolle työtä kuormittavia tekijöitä on kasaantunut erityisen paljon.
– Kun kuormittavia tekijöitä on useampia, riski työkyvyn alentumiselle on moninkertainen.
Laitinen myöntää, että kuormituksen keventäminen vaatii vaivannäköä koko työyhteisöltä. Hän kannustaa esimiehiä miettimään sopivia ratkaisuja yhdessä työntekijöiden kanssa.
– Työntekijä on oman työnsä paras asiantuntija ja tietää, millaiset ratkaisut juuri hänelle sopivat.
Työssä, jossa ollaan koko ajan tekemisissä ihmisten kanssa, jollekin paras vaihtoehto saattaa olla se, että tauolla on mahdollisuus vetäytyä omiin oloihin. Joku toinen puolestaan saattaa kaivata sitä, että pääsee työpäivän aikana purkamaan ikäviä tilanteita työkavereiden kanssa, Laitinen kuvailee.
– Palautumista tulisi edistää jo työpäivän aikana, hän muistuttaa.
Tauot työpäivien aikana auttavat myös ennakoimaan haastavia tilanteita, joita lähihoitajat työssään väistämättä kohtaavat. Väsyneenä hoitajan on vaikeampi esimerkiksi tunnistaa asiakkaan tai potilaan väkivaltaista käytöstä ennakoivia merkkejä.
Yhdessä tuunaten
Kuormitusta on siis mahdollista keventää pienilläkin muutoksilla. Yksittäisten epäkohtien poistamisen lisäksi työpaikoilla tulisi toki kiinnittää huomiota laajemmin työnteon kulttuuriin. Esimiehen tehtävä on esimerkiksi huolehtia, että työn määrä pysyy kohtuullisena ja työntekijällä syntyy tunne sen hallinnasta.
Hallinnan tunteen lisäksi tärkeää on työntekijän tunne oikeudenmukaisuudesta sekä siitä, että pystyy itse vaikuttamaan omaan työhönsä.
Tutkimusprofessori Jari Hakanen kannustaa esimiehiä ja työntekijöitä ideoivaan työkulttuuriin.
– Työtä voi tuunata yhdessä. Esimiehen kannattaa kuunnella herkällä korvalla, millaisia muutoksia työntekijät itse tekisivät.
Jos oman työn kehittäminen ei riitä tai onnistu, työn imu saattaa vaatia hakeutumista uusiin tehtäviin, Hakanen sanoo.
Lue myös: Turvallisessa työilmapiirissä omista huolista on lupa puhua
Lastenhoitajat kokevat erittäin vahvaa työn imua, mutta silti suuri osa harkitsee alanvaihtoa
Lähihoitajien työn kuormittavuus näkyy lisääntyneinä sairauspoissaoloina
