Antiikin Kreikan tarustossa esiintyy nuorukainen nimeltään Narkissos, joka hurmaantuu omaan kuvaansa. Tähän taruun juontaa juurensa myös yletöntä itseriittoisuutta ja oman edun tavoittelua kuvaava termi, narsismi, jonka psykoanalyytikko Sigmund Freud vakiinnutti psykologian piiriin. Mutta millainen ihminen oikein on narsisti? Psykologi ja työnohjaaja, 100 Kysymystä Narsismista -tietokirjan kirjoittanut Helinä Häkkänen tietää, että narsisteja on monenlaisia.
– Yleisimpiä piirteitä ovat itsekkyys, itsekeskeisyys, impulsiivisuus, haluttomuus asettua muiden asemaan sekä voimakas taloudellisen hyötymisen tarve. Heitä ajaa raha. Narsisti on myös kyvytön pyytämään anteeksi tai vastaanottamaan kritiikkiä, vaikka se esitettäisiin asiallisesti, hän pohjustaa.
Kaikissa ihmisissä on narsistisia piirteitä, toisissa enemmän ja toisissa vähemmän. Nykyään ”narsisteja” näyttäisikin olevan liikkeellä sankoin joukoin: 2000-luvulla käsite on tullut ”muotiin”, ja samalla kokenut inflaation. Tosiasiassa persoonallisuushäiriönä narsismi on harvinainen ja ilmenee vain muutamalla prosentilla väestöstä. Diagnosointi tulisi jättää ammattilaisille, mutta tietyt piirteet on hyvä tunnistaa.
Minä, minä ja minä
Työyhteisön merkitys työntekijöiden hyvinvoinnille on kiistaton. Työpaikoilla erilaiset persoonat kohtaavat, vaikuttavat toisiinsa ja haastavat toisiaan sekä hyvässä että pahassa. Narsistinen käyttäytyminen voi pahimmillaan myrkyttää koko työyhteisön.
– Narsistille on tyypillistä korostuneen myönteinen käsitys itsestä ja tarpeettoman kielteinen käsitys muista. Häntä ajaa ihailluksi tulemisen tarve. Narsisti kadehtii muiden menestymistä ja pyrkii ehkä myös estämään sen. Narsisti on taipuvainen syyttämään muita omista puutteistaan ja virheistään, Häkkänen kuvaa.
Narsistista käyttäytymistä kuvataan usein manipulatiiviseksi ja häikäilemättömäksi. Narsistinen ihminen osaa luoda hyvän ensivaikutelman. Hän vaikuttaa yleensä avoimelta ja itsevarmalta. Ajan myötä myönteinen vaikutelma muuttuu kielteiseksi. Narsistinen ihminen käyttää muita hyväkseen ja pyrkii taivuttamaan nämä tahtonsa alle – usein keinoja kaihtamatta ja empatiaa tuntematta. Työpaikalla oman edun ajaminen voi johtaa valehteluun, vääristelyyn ja tietojen panttaamiseen.
– Narsistin toiminta aiheuttaa työyhteisössä usein hämmennystä, sillä hän rikkoo jatkuvasti työyhteisön sääntöjä. Narsistit näkevät itsensä mieluusti ryhmän johtajan ominaisuudessa ja ottavat roolin nopeasti, jos se on otettavissa. He pitävät itseään hyvinä johtajina, Häkkänen sanoo.
Esimies vailla empatiaa
Häkkäsen mukaan narsistit ovat kuitenkin äärettömän huonoja esihenkilöitä. Pyrkimys ylläpitää virheetöntä minäkuvaa johtaa yleensä toisen osapuolen aliarvioimiseen, mistä seuraa luottamuksen heikentyminen esimerkiksi neuvottelutilanteissa.
– Esimiehen tehtävä on kannustaa työntekijöitä parempiin suorituksiin – mutta narsisti toimii päinvastoin. Häntä ohjaa naiivi usko henkilökohtaiseen menestymiseen. Hän ei palkitse muita, koska kukaan ei voi olla häntä parempi. Hän toimii omilla säännöillään ja kokee etuoikeutusta erityiskohteluun, Häkkänen kuvaa.
Narsistisen esihenkilön päätöksentekoa ohjaa epärealistinen usko omiin menestymisen mahdollisuuksiin. Hän syyttää virheistään muita, piilottelee virheitään ja ottaa liiallista kunniaa yrityksen menestymisestä. Kilteimmät alaisensa hän kietoo pikkusormensa ympärille: vastineeksi palveluksista hän lupailee kuita taivailta, kuten palkankorotuksia ja ylennyksiä, muttei lunasta lupauksiaan. Hän on yliherkkä kritiikille ja vaikeasti ohjattavissa, ja salailee tietoja kuin valttikorttejaan.
– Esimiehen narsistisuuden on todettu olevan positiivisesti yhteydessä työntekijöiden huonovointisuuteen sekä organisaatioon kohdistuvaan kyynisyyteen. Siitä seuraa huonovointisuutta, epätietoutta, lojaliteetin puutetta, työpaikan vaihtamista ja erilaisia työpaikkakiusaamisen muotoja, joskus myös pitkiä oikeusriitoja.
Työpaikoilla narsistisia johtajia pidetään eristäytyneinä, epäluotettavina, empatiaa vailla olevina sekä taipuvaisina itsetehostavaan käytökseen ja aggressiiviseen reagointiin uhan alla. Tämän uskotaan johtavan vaikeuksiin vuorovaikutussuhteissa työpaikoilla. Toisaalta on myös tutkittu, että vaikka työyhteisön yllä leijuisi narsismin varjo, työyhteisö voi suoriutua tehtävistään ja yritys menestyä.
– Narsistiset johtajat voivat joskus olla innovatiivisia visionäärejä. Useimmat ovat myös vakuuttavia esiintyjiä ja hyviä hankkimaan esimerkiksi ulkopuolista rahoitusta. Itse he toki uskovat olevansa muita luovempia. Sitä he eivät tutkitusti ole, Häkkänen summaa.
Musta valkoiseksi
Kuinka selvitä narsismin leimaamassa työyhteisössä? Häkkäsen vastaus on suoraviivainen: mitä vähemmän on tekemisissä, sitä parempi. Helpoimmalla pääsee, kun myötäilee ja välttelee yhteisiä projekteja ja kanssakäymistä. Jos ongelmat pitkittyvät ja kärjistyvät, moni päätyy lopulta vaihtamaan työpaikkaa.
– Narsistiseen henkilöön vaikuttaminen on kuin yrittäisi muuttaa mustaa valkoiseksi. Yleensä hän on haluton ja kykenemätön näkemään toimintansa vaikutuksia muihin ihmisiin. Hän uskoo aidosti, ettei ole tehnyt mitään väärin – siis silloinkin, jos hän olisi tehnyt esimerkiksi talousrikoksen, Häkkänen sanoo.
Jos ongelman aiheuttaa työntekijä, mitä esihenkilö voi tehdä?
– Itse lähtisin suojaamaan työyhteisöä kyseisen henkilön vaikutuksilta. Onko henkilöstä mahdollista päästä eroon? Koska näitä ihmisiä ajaa raha, voisi jokin exit-paketti tulla kyseeseen. Se voi olla kallis, mutta pitkällä tähtäimellä varmasti oikea ratkaisu. Tärkeintä on, että työpaikalla kaikilla on hyvä olla, Häkkänen kiteyttää.
Narsistinen esimies…
- tekee päätöksiä omista lähtökohdistaan käsin
- hyväksikäyttää muita ihmisiä ja alaisiaan
- syyttää virheistään herkästi muita
- on kykenemätön pyytämään anteeksi
- on yliherkkä kaikelle kritiikille
- on vaikeasti ohjattavissa
- ottaa ansaittua enemmän huomiota itselleen yrityksen menestymisestä
- vaalii epärealistisen suurta uskoa omiin menestymisen mahdollisuuksiin, mikä leimaa päätöksentekoa
- osoittaa huonoa harkintakykyä ainakin pitkällä tähtäimellä.
Miten suhtautua narsistiin työpaikalla?
1) Pysy rauhallisena
Maltin menettäminen, huutaminen tai muu aggressiivinen käytös saattaa vain lietsoa narsistisia käyttäytymisen piirteitä. Osoita, että hallitset tunteesi ja tilanteen. Jos menetät malttisi, vetäydy hetkeksi syrjään hengittelemään. Kun olet rauhoittunut, mieti, kannattaako tilanne ottaa vielä puheeksi.
2) Vedä omat rajasi
Suojele itseäsi narsistisen henkilön vaikutuksilta tunnistamalla omat rajasi. Miten paljon olet valmis sietämään? Rajojen vetäminen voi tarkoittaa esimerkiksi sen määrittelemistä, kuinka pitkään olet valmis kuuntelemaan narsistisen henkilön monologia hänestä itsestään ja hänen erinomaisuudestaan. Jos henkilö vain jatkaa, voit esimerkiksi pyytää häntä kertomaan asiansa sähköpostilla.
3) Keskity faktoihin
On epätodennäköistä, että saat narsistisen ihmisen muuttamaan mielipidettään tai käyttäytymistään kertomalla, miltä sinusta tuntuu. Narsistiset ihmiset eivät koe luonnostaan empatiaa. Vetoa tunteiden sijaan faktoihin: ”Olemme nyt puhuneet tästä asiasta puoli tuntia, eikä tämä asia muutu mihinkään.”
4) Hyväksy kerskailu
Säästä aikaasi ja energiaasi, ja jätä kriittinen palaute antamatta. Narsisti ei todennäköisesti osaa, eikä halua ottaa palautetta vastaan. Sen sijaan yritä hyväksyä, että vaikutusyritykset ovat joka tapauksessa yhtä tyhjän kanssa – kuin yrittäisi tehdä mustasta valkoista. Kun hyväksyt sen, että kyseinen ihminen ehkä leuhkii ja kerskailee aika ajoin, osaat odottaa jatkossakin sellaista käytöstä ja häiriinnyt siitä vähemmän.
5) Jätä huomiotta
Narsistit rakastavat huomiota. Sinun ei tarvitse sitä tarjota. Kun kerskailu alkaa, voit vaihtaa aihetta, lähteä pois tai vain jättää kommentit huomiotta. Näin säästät voimavarojasi tärkeämpiä tehtäviä varten.
6) Nosta kissa pöydälle
Arkisissa tilanteissa välttely voi olla toimivin taktiikka. Toimia kuitenkin vaaditaan, jos narsistin käytös alkaa heikentää hyvinvointia tai jos siihen liittyy esimerkiksi työpaikkakiusaamista. Omasta roolista ja suhteesta narsistiin riippuu, millaisiin toimiin on mahdollista ryhtyä. Kuka on luottohenkilö, jolle asiasta voisi jutella?
Lähteet: narsisminuhrientuki.fi / psychologytoday.fi / Helinä Häkkänen, psykologi ja työnohjaaja
