Päihdeongelma näkyy viimeiseksi työpaikalla, mutta kuormittaa hoitoalalla koko työyhteisöä

Varhainen puuttuminen saattaa pelastaa työkaverin hengen.

Kuva Mostphotos

Teksti Jenna Parmala

Kotihoidossa työskentelevä lähihoitaja oli juonut kahden vuoden ajan joka päivä. Työvuoron jälkeen hän osti kaupasta alkoholia tismalleen sen määrän, mitä aikoi sinä päivänä juoda. Vaikka annos oli suuri, vuoron jälkeen juotava määrä oli laskettu tarkkaan.

– Lähihoitaja kertoi lopettaneensa juomisen aina samaan kellonaikaan ja kontrolloineensa juomien määrää, jotta hän voisi istua seuraavana aamuna ratin taakse selvinpäin, Myllyhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Jouni Lehto kertoo.

Lehto on toiminut päihdeterapeuttina ja päihdeyksikön johtajana. Nykyään hän toimii päivätöidensä ohella päihderiippuvaisia auttavan Myllyhoitoyhdistyksen puheenjohtajana ja kouluttajana.  Kouluttajana hän haluaa herättää erityisesti työyhteisöissä vastuuntuntoa päihderiippuvuuden tunnistamiseksi.

– Varhaisella puuttumisella työyhteisö voi pelastaa päihderiippuvuudesta kärsivän ihmisen elämän, jopa hänen henkensä, Lehto sanoo.

Ennen kuin ensimmäiset oireet huomataan työpaikalla, perhe ja läheiset ovat kärsineet riippuvaisen päihteidenkäytöstä jo pitkään. Työpaikoilla myös riippuvuuksiin puuttuminen on heikkoa.

– Usein merkit esimerkiksi alkoholinkäytöstä ovat saattaneet näkyä työpaikalla jopa kahdeksan vuoden ajan, ennen kuin asiaan on pakon edessä puututtu.

Riippuvuus kuormittaa aivoja

Lehto toteaa, että päihderiippuvuus on ollut hoitoalalla melko yleistä jo pitkään. Työntekijöillä on usein suhteellisen helppo pääsy työpaikan lääkekaapille. Eräs päihderiippuvuuteensa apua hakenut hoitoalan ammattilainen kertoi olleensa koukussa työpaikan käsidesiin.

– Riippuvuuksia on hyvin monenlaisia, mutta ne saavat meidän kaikkien aivot käyttäytymään samalla tavalla. Niin kuin alkoholi tai huumeet, myös nettipelit, some tai urheilu voivat aiheuttaa työelämää häiritsevää riippuvuutta.

Riippuvuus muuttaa ensin käytöstä ja sitten hiljakseen myös persoonallisuutta. Kun mielen vastustuskyky päihteille heikkenee, myös tahdonvoima vähenee.

Yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä on, että riippuvainen olisi erityisen itsekäs ihminen tai että hänellä ei olisi lainkaan halua muuttua.

– Riippuvuus ei tarkoita, että ihminen olisi jotenkin moraaliton tai selkärangaton henkilö. Pitkään jatkunut riippuvuus vie aivot tilanteeseen, jossa tahdonvoima ei yksinkertaisesti enää riitä.

Lehto toteaa riippuvaisen elävän sisäisen ristiriidan vallassa. Ympäristö viestittää, että päihteiden käyttö ei voi enää jatkua ja samaan aikaan aivot viestittävät, että ainoastaan päihteiden avulla elämä voi jatkua. Usein riippuvainen yrittää ratkaista asiat niin, että hän voisi säilyttää mahdollisimman paljon itsenäisyyttään, mutta jatkaa silti päihteen käyttöä.

”Onko täällä joku ajojahti minua kohtaan menossa?”

Puuttuminen voi raivostuttaa. Lehto huomauttaa, että yleisin reaktio varhaiseen puuttumiseen on aggressio. On tyypillistä, että riippuvainen loukkaantuu, hätääntyy, syyttelee asian esiin ottanutta työkaveria ajojahdista tai suuttuu. Hän saattaa myös värvätä työyhteisön muita jäseniä puolelleen.

– Silloin on tärkeää, että puuttumista yrittänyt henkilö etsii ja saa tukea esimieheltään ja työkavereiltaan. Varhainen puuttuminen on tärkeää, vaikka se ei siltä heti vaikuta. Asian esiin ottamalla työkaveri istuttaa siemenen riippuvaisen mieleen. Nyt riippuvainen tietää, että hänet on huomattu. Se saattaa myöhemmin johtaa avun hakemiseen.

Varhainen puuttuminen vaatii voimaa ja rohkeutta. Lehto toteaa, että riippuvuuden havaitseminen herättää työkaverissa aina ajattelemaan omaa suhdettaan päihteisiin. Jos esimerkiksi lapsuudenkodissa on käytetty alkoholia ongelmallisesti, pintaan saattaa nousta voimakkaitakin pelon tai vihan tunteita.

– Tyypillisempää kuitenkin on, että työkaveri ei aivan tiedä, mikä on vialla. Hänestä saattaa vain tuntua, että nyt jokin on oudosti. Huumeet eivät esimerkiksi haise hengityksessä tai jätä krapulaa. Niitä käyttävä työkaveri saattaa silti vaikuttaa vetäytyvältä tai erikoisen väsyneeltä.

Hoitajat tarvitsevat enemmän apua

Lehto toteaa, että vaikein tilanne on päihderiippuvaisilla, jotka tekevät hyvin itsenäistä työtä.

– Jos hoidettavat eivät valita, voi olla, ettei kukaan huomaa riippuvuutta pitkiin aikoihin.

Naisvaltaisilla aloilla, kuten hoitoalalla, avun hakeminen vaatii myös enemmän rohkeutta. Vaikka naisten päihteidenkäyttö on jo melkein samaa tasoa kuin miesten, naiset tuomitaan edelleen riippuvuudesta herkemmin.

– Sekaisin oleminen, alkoholismi tai muu päihderiippuvuus eivät kuuluu yhteiskunnassamme naiseuteen. Ehkä siksi naiset piilottelevat riippuvuuttaan pidempään.

Hoitajien päihderiippuvuuksia voi pitkittää myös tieto. Lehto kertoo, että esimerkiksi Yhdysvalloissa hoitoalalla työskenteleville päihderiippuvaisille tarjotaan pidempi hoitosuunnitelma kuin muille.

– Hoitoalan ammattilaiset ovat todella haastavia kuntoutujia, sillä heillä on jo kaikki tieto riippuvuuksien seurauksista ja vaikutuksista. Silloin hoidon on puututtava suoraan hoitajan tekoihin ja käyttäytymiseen. Yleensä aloitamme niin, että istumme alas ja käymme läpi kaikki ne negatiiviset seuraukset, joita päihteidenkäyttö on riippuvaiselle aiheuttanut.

Taustalla yksinäisyys

On myös monia työpaikkoja, joissa on kehitetty hyvät toimintaohjeet siihen, miten päihteitä käyttävää työntekijää autetaan.

Alussa mainittu lähihoitaja hakeutui perheensä kehotuksesta kahden vuoden juomisen jälkeen työterveyteen ja kertoi tilanteestaan. Hänet ohjattiin Myllyhoitoyhdistyksen palveluiden pariin.

Lehto toteaa, että hoitoon pääsy ja hoidon laatu vaihtelevat Suomessa edelleen liikaa. Vaikka työpaikalla osattaisiin ohjata työntekijä päihdehoitoon, hänelle saatetaan tarjota hoidoksi vain yksittäinen viikkokäynti A-klinikalla.

– Silloin päihderiippuvuus saattaa helpottua hetkeksi, mutta pian tilanne jälleen pahenee.

Päihdeterapeuttina työskennellessään Lehto on huomannut, että lähes kaikkien päihderiippuvuuksien takana piilee yhteyden katkeaminen ympäröivään maailmaan.

– Päihteiden avulla korvataan kaivattuja ihmissuhteita tai yritetään luoda suhde omaan itseen. Hoidon tärkein tavoite onkin, että ihminen onnistuisi lopulta luomaan tämän yhteyden ilman päihteiden apua.

Näin autat riippuvaista työkaveria

  • Luota vaistoosi! Usein tunne siitä, että kaikki ei ole kohdallaan, on totta.
  • Tee muistiinpanoja. Tarkkaile työkaverin käytöstä ja yksilöi, mitkä asiat huolestuttavat sinua.
  • Varaudu vihaan. Pyydä muilta työkavereilta tai esimieheltäsi tukea mahdollista raivonpurkausta varten.
  • Luota esihenkilöön. Muista, että esihenkilöllä on velvollisuus puuttua alaisen päihderiippuvuuteen.
  • Puhu minä-kieltä. Älä puhu yleisellä tasolla, vaan ota vastuuta: ”Minä olen havainnut, että sinä olet usein huonovointinen…”
  • Kestä seuraukset. Varhainen puuttuminen voi asettaa sinut ikävän tyypin maineeseen, mutta sen avulla saatat pelastaa työkaverin vaikealta riippuvuudelta.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Vapautta ja lomamatkoja vai yksinäisyyttä ja rahahuolia? Eläkkeelle jääminen on iso elämänmuutos, johon kannattaa valmistautua ajoissa

Vi säger bara tukisukka – Ruotsia työssään käyttävät lähihoitajat kertovat minkä sanan he opettaisivat ensimmäisenä muille hoitajille

Osaatko auttaa oikein? Autistinen ihminen kertoo asiat toisin