Asiakasväkivalta, työssäjaksaminen, kiusaaminen ja syrjintä ovat kasvavassa määrin asioita, joiden puitteissa sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset tulevat Saara Sorsan puheille. 29-vuotias lähihoitaja on vuodesta 2017 toiminut Siun sote -kuntayhtymässä kokopäiväisenä työsuojeluvaltuutettuna. STTK antoi hänelle Vuoden työsuojeluvaltuutetun palkinnon 30. lokakuuta.
Superilainen Saara Sorsa kertoo nauttivansa työstään. Mitä enemmän hän on opiskellut työsuojeluun liittyviä asioita ja työyhteisösovittelua, sitä hanakammin tämä aihepiiri ja sovittelutyö ovat vieneet hänet mukanaan. Tehtävä ei kuitenkaan ole helppo. Yksi haasteista piilee siinä, että asioilla on aina monta ulottuvuutta: useissa tilanteissa on huomioitava sekä työntekijöiden, työnantajan että viranomaisten eriävät näkemykset.
– Asiat eivät aina ole niin mustavalkoisia kuin annetaan ymmärtää. Kaikkia osapuolia tyydyttävän ratkaisun löytäminen vaatii hyvin sovittelevaa työotetta.
Vaikka Saara on apuna purkamassa konfliktitilanteita, jää itse ongelmien ratkominen työyhteisöjen osapuolten vastuulle.
– Me sovittelijat emme tuo pöytään valmiita ratkaisuja.
Työyhteisön ristiriitoihin pitäisi puuttua ajoissa
Haastavimpia tilanteita, joita Saara Sorsa työssään kohtaa, ovat ristiriidat, joiden taustalla on puhumattomia riitoja monelta vuosikymmeneltä.
– Avoimuudella ja keskustelulla vältettäisiin monet ikävät konfliktit. Hyvää työkulttuuria rakentaa se, että osataan keskustella myös hankalista asioista.
Sorsa muistuttaa, että ristiriitatilanteissa on hyvä ymmärtää myös toista osapuolta, eikä olla jyrkästi oman näkemyksen takana. Tämä rakentaa luottamusta työntekijöiden välillä.
Mitä aikaisemmin klikkeihin tartutaan ja niitä selvitetään, sitä paremmat ovat mahdollisuudet päästä eteenpäin.
– Jos esimerkiksi yksikön esimies huomaa konfliktin, kannattaa sitä käsitellä varhaisessa vaiheessa, jotta se ei saa isompia mittasuhteita.
Miksi sitten avoimuus on niin vaikea asia ja miksi ristiriidoista on vaikea puhua? Näihin kysymyksiin Saarankin on vaikea vastata. Mahdollisia syitä ovat pelko, ehkä myös suomalainen kulttuuri, jossa ei osata keskustella, hän arvelee.
Työyhteisön konflikteista voi oppia
Saara Sorsa korostaa, että konflikteistakin on mahdollista oppia, jos työpaikalla on luottamuksellinen ilmapiiri.
– Työyhteisöt tarvitsevat hyviä konflikteja. Jos työyhteisössä on erimielisyyksiä esimerkiksi jostakin tietystä hoitotoimenpiteestä, kannattaa rakentavasti keskustella, miten asia voitaisiin hoitaa. Näkemyseroja voi katsoa monelta kantilta. Ketään ei koskaan kannata ryhtyä syyttelemään. Olennaista on ymmärtää, että asiat riitelevät, eivät ihmiset.
Kun työyhteisön ilmapiiri rohkaisee työntekijöitä puhumaan, uskalletaan usein olla myös rakentavasti eri mieltä.
– Se on oppivan organisaation peruspilareita. Asioista saa ja pitääkin olla monta näkökulmaa, ja niitä pitäisi voida tuoda esiin rohkeasti. Näin päästään eteenpäin ja kehitytään.
Saara Sorsan palkitsemisesta kerrotaan lisää joulukuun SuPer-lehdessä.
