Jokaisella työpaikalla määritellään kulloisenkin vuoropuhelun yksityiskohtainen sisältö ja se, miten vuoropuhelut käytännössä toteutetaan. Keskustelussa voidaan käsitellä esimerkiksi työpaikan taloudellista tilannetta ja työhyvinvointia. Lakia sovelletaan yrityksiin ja yhteisöihin, joissa työskentelee vähintään 20 työntekijää. Kuntia ja tulevia hyvinvointialueita tämä laki ei koske.
Yt-lain tavoitteiden toteutumiseksi työpaikoilla tarvitaan tähän aitoa tahtoa ja käytännön toimenpiteitä.
Vuoropuheluita on järjestettävä vähintään neljästi vuodessa, alle 30 työntekijän työpaikoissa vähintään kahdesti vuodessa. Jos työpaikalla ei ole valittu henkilöstön edustajaa eli luottamusmiestä tai muuta nimettyä edustajaa, vuoropuhelu kerran vuodessa riittää.
Yli 150 työntekijän yrityksissä henkilöstön edustajalla on oikeus osallistua yrityksen liiketoimintaa ja henkilöstön asemaa koskevien asioiden käsittelyyn esimerkiksi johtoryhmässä, hallituksessa tai hallintoneuvostossa. Henkilöstön edustajalla on myös oikeus saada koulutusta tehtävän hoitamiseen.
Yhdessä tekemisen meininkiä
Nykyisellään yt-laki on useimmille tuttu ainoastaan poikkeuksellisista irtisanomis- ja lomauttamistilanteista ja niitä edeltäneistä yt-neuvotteluista.
– Yhteistoimintalaki mielletään irtisanomislaiksi, vaikka siinä on nimensä mukaisesti kysymys yhteistoiminnasta eli yhdessä tekemisestä työpaikoilla, kommentoi myös työministeri Tuula Haatainen syksyllä, kun lakiesitys tuli vireille eduskuntaan.
Uudessa yt-laissa neuvotteluita, jotka vaikuttavat olennaisesti henkilöstön asemaan, kutsutaan huonomaineisten yt-neuvotteluiden sijaan muutosneuvotteluiksi. Niiden muoto pysyy pitkälti ennallaan, mutta jatkossa henkilöstön edustajalla on aikaisempaa suurempi oikeus tehdä neuvotteluiden kuluessa kirjallisia ehdotuksia ja esittää vaihtoehtoisia ratkaisuja. Työnantajalla on puolestaan velvollisuus antaa niihin kirjallinen vastaus.
Avoimempaa tiedonkulkua
Työntekijöillä on uuden yt-lain mukaan oikeus saada aikaisempaa avoimemmin tietoa työnantajastaan. Työnantajan on ennen keskustelutilaisuutta annettava luottamusmiehelle riittävästi tietoa esimerkiksi henkilöstön määrästä, työsuhteiden laadusta ja työntekijöiden palkoista sekä yrityksen tilinpäätös ja toimintakertomus, jos yrityksen on ne laadittava. Yksittäisen työntekijän palkka ei kuitenkaan saa käydä tiedoista ilmi.
Vuoropuhelua varten työpaikoilla laaditaan nyt työyhteisön kehittämissuunnitelma, joka on laajempi kuin nykyinen henkilöstö- ja koulutussuunnitelma. Sen avulla kartoitetaan ja suunnitellaan esimerkiksi sitä, millaista koulutusta henkilöstö tarvitsee ja miten työhyvinvointia tuetaan ja edistetään työpaikoilla. Suunnitelma on päivitettävä vuosittain ja aina muutosneuvotteluiden päätteeksi.
