Jos työsuhteessa noudatettava palkkapäivä osuu esimerkiksi lauantaille tai jollekin muulle kuin niin sanotulle pankkipäivälle, palkka on maksettava jo palkkapäivää edeltävänä arkipäivänä. Jos palkkapäivää ei ole erikseen määritelty, palkka on maksettava palkanmaksukauden viimeisenä päivänä. Kuukausipalkkaisen työntekijän kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että palkka on maksettava viimeistään aina jokaisen kuun viimeisenä päivänä.
Maksaessaan palkan työnantajan on annettava työntekijälle palkkakuitti tai muu vastaava laskelma, josta käy ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet. Palkkalaskelma on annettava jokaisen palkan yhteydessä, jotta työntekijä voi tarkistaa palkkansa oikeellisuuden. Laskelma voidaan antaa työntekijälle myös sähköisessä muodossa.
Jos palkka myöhästyy edes osittain, työnantaja on velvollinen maksamaan viivästyneelle määrälle viivästyskorkoa palkkapäivästä lukien.
Työnantajan laiminlyönnit palkanmaksussa voivat jossain tilanteessa antaa työntekijälle jopa perusteen työsopimuksen purkamiselle. Oikeus työsopimuksen purkamiseen edellyttää, että palkan tai palkanosan maksamatta jättämistä on pidettävä kokonaisuutena arvioiden vakavana työnantajan rikkomuksena. Tällöin työnantaja voidaan määrätä myös maksamaan korvausta työntekijälle työsuhteen perusteettomasta päättämisestä, koska työsuhteen päättyminen on loppujen lopuksi johtunut työnantajan menettelystä, vaikka työntekijä onkin itse päättänyt työsuhteensa. Harkitessaan työsopimuksen purkamista työnantajan rikkomuksen takia työntekijän on aina otettava ensin yhteyttä liiton edunvalvontayksikköön tilanteen arvioimiseksi.
Lopputilin maksaminen
Työsuhteen päättyessä lopputili erääntyy lain mukaan maksettavaksi samana päivänä kuin työsuhde päättyy. Lain mukaisesta maksuajankohdasta on kuitenkin mahdollista sopia toisin. Käytännössä onkin varsin yleistä, että lopputilin maksamisesta on sovittu esimerkiksi työsopimuksessa. Lopputilin maksuajankohdasta voidaan sopia myös työsuhteen aikana. Tyypillisesti lopputili on sovittu maksettavaksi työsuhteen päättymistä seuraavana työnantajan normaalina palkanmaksupäivänä.
Jos lopputili tulee myöhässä, työntekijällä on oikeus saada viivästyskoron lisäksi täysi palkkansa odotuspäiviltä eli jokaiselta kalenteripäivältä, jonka työsuhteesta johtuvien saatavien maksaminen on myöhästynyt. Tätä niin sanottua odotusajan palkkaa voi saada korkeintaan kuudelta päivältä. Oikeus odotusajan palkkaan liittyy vain työsuhteen päättymistilanteisiin. Säännöksen tarkoituksena on turvata se, että työntekijä varmasti saa kaikki työsuhteeseensa liittyvät saatavat työnantajalta työsuhteen päättyessä. Lopputilin ei tarvitse myöhästyä kokonaan, vaan osankin viivästyminen oikeuttaa työntekijän saamaan palkkaa odotuspäiviltä. Oikeus odotusajan palkkaan ei ole riippuvainen myöskään siitä, olisivatko kaikki odotuspäivät olleet työntekijän työpäiviä, jos työsuhde olisi jatkunut.
Palkan myöhästymisen syy on aina selvitettävä
Palkka voi olla myöhässä monesta eri syystä. Kyse voi olla virheestä palkanmaksujärjestelmässä tai työnantajan käyttämässä pankissa. Palkka voi myös tulla pienempänä kuin työntekijä oli odottanut. Tällöin voi olla kyse siitä, että palkanlaskennassa on käynyt virhe. Toisaalta on mahdollista, että palkka jää odotettua pienemmäksi, koska työnantaja ei katso olevansa velvollinen maksamaan palkkaa esimerkiksi jonkun poissaolon ajalta.
Palkka voi olla osittain tai kokonaan myöhässä myös siitä syystä, että työnantajalla ei ole rahaa maksaa palkkoja. Tällöin puhutaan työnantajan maksuvaikeuksista tai maksukyvyttömyydestä. Jos palkka ei ole kokonaisuudessaan tilillä palkkapäivänä, on asia aina syytä selvittää ensi tilassa työnantajan kanssa.
Palkkaturvasta on apua työnantajan maksukyvyttömyystilanteissa
Jos häiriöt palkanmaksussa johtuvat työnantajan maksukyvyttömyydestä, työntekijän on mahdollista hakea maksamatta jääneitä palkkojaan palkkaturvan kautta. Palkkaturvajärjestelmä turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvien saatavien maksamisen työnantajan maksukyvyttömyyden varalta.
Järjestelmä tuo suojaa työntekijälle muulloinkin kuin konkurssissa, mutta etenkin työnantajan konkurssitilanteissa palkkaturvan hakeminen on käytännössä ainoa työntekijän käytettävissä oleva keino maksamatta jääneiden palkkojen saamiseksi. Itse konkurssimenettelyssä työntekijöillä ei nimittäin ole minkäänlaista etuoikeutta saada maksamatta jääneitä palkkoja konkurssipesän varoista.
Palkkaturvahakemus on syytä tehdä viipymättä, jos työnantaja on maksuvaikeuksissa ja palkkoja on jäänyt saamatta. Palkkaturvaa haetaan erillisellä hakemuslomakkeella Uudenmaan ELY-keskuksesta. Työntekijän ei tarvitse osoittaa työnantajan maksukyvyttömyyttä, vaan selvitystyön tekee ELY-keskus. Palkkaturvahakemuksessa työntekijän on kuitenkin pystyttävä erittelemään maksamatta jääneet saatavat ainakin pääpiirteissään. Konkurssitilanteissa myös pesänhoitaja voi tehdä työntekijöiden puolesta palkkaturvahakemuksen, joka käsitellään nopeutetussa menettelyssä.
Palkkaturvana voidaan maksaa kaikenlaisia työsuhteesta johtuvia saatavia viivästyskorkoineen enintään 15200 euron edestä yhtä työntekijää kohden. Kyse voi siis olla yhtä hyvin kuukausi- tai tuntipalkasta kuin iltalisistä, kilometrikorvauksista, päivärahoista tai vaikkapa irtisanomisajan palkasta. Palkkaturvahakemus on kuitenkin tehtävä ripeästi, koska palkkaturvana voidaan maksaa vain sellaisia saatavia, joita koskeva hakemus on jätetty ELY-keskukselle kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun saatava olisi pitänyt alun perin maksaa. Kolmea kuukautta vanhempia saatavia ei voida maksaa palkkaturvana.
Jos palkkapäivä olisi esimerkiksi ollut 15. heinäkuuta, mutta työnantaja ei ole kyennyt maksamaan palkkaa kokonaisuudessaan, on maksamatta jäänyttä summaa koskeva palkkaturvahakemus tehtävä ELY-keskukseen viimeistään 14. lokakuuta.
Palkkaturvahakemus ja lisätietoja palkkaturvasta osoitteessa www.ely-keskus.fi/web/ely/palkkaturva.
