Tuntityötä tehneelle lähihoitajalle oli kertynyt paljon ylitöitä. Epäselvien palkkalaskelmien vuoksi hän ei tiennyt, oliko palkka maksettu oikein. Hoitaja otti yhteyttä SuPeriin ja pyysi apua asian tarkistamisessa.
Liitossa selvitettiin työntekijän tekemä työaika ja maksetut palkat. Kävi ilmi, että hoitajalle oli maksettu palkkaa vain tehtyjen tuntien perusteella, eikä ylityöstä ollut maksettu asianmukaisia korvauksia.
Lähihoitaja yritti ensin ratkoa asian itse työnantajan kanssa. Työnantajan mielestä oli sovittu, että tehty työaika maksetaan tunti tunnista. Hoitaja oli asiasta eri mieltä, eikä työnantaja pystynyt todistamaan omaa näkemystään todeksi. SuPerin alettua selvittää asiaa työnantaja maksoi puuttuvat palkanosat viivästyskorkojen kera, yhteensä 6560,90 euroa.
Ylitöitä ei korvata ”tunti tunnista” -periaatteella
Ylityö on työtä, joka ylittää työntekijän säännöllisen työajan. Työnantaja ei voi yksipuolisesti määrätä ylitöihin vaan siitä on aina sovittava etukäteen työntekijän kanssa.
Ylityö on korvattava joko rahana tai aikana. Korvauskäytännöt vaihtelevat työehtosopimuksesta toiseen. Oman työehtosopimuksen yksityiskohdat kannattaa tarkistaa.
Ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavan ylityökorvauksen eli ylityön korotusosan suuruus riippuu siitä, millaisesta ylityöstä on kyse. Esimerkiksi tuntiperustaisessa ylityössä ensimmäiset kaksi tuntia korotetaan yleensä 50 prosentilla (eli työntekijä saa 1,5-kertaisen palkan), seuraavat tunnit korotetaan 100 prosentilla (kaksinkertainen palkka). Jos ylityö korvataan vapaana, vapaa-ajan pituus määräytyy ylityökorvauksen perusteella. Esimerkiksi kun ylityökorvaus on 1,5-kertainen, työntekijän on saatava vastaava määrä vapaata, ei niin sanotusti tunti tunnista.
