Jäikö palkka saamatta? Toimi näin, jos työnantaja ei maksa palkkaa ajallaan tai se on maksettu väärin

Palkan tulee olla työntekijän pankkitilillä ja käytettävissä palkkapäivänä. Mutta mitä tehdä, jos työnantaja maksaa palkan myöhässä tai jos palkka jää kokonaan saamatta? SuPerin lakimies vastaa kysymyksiin.

Kuva: Mostphotos

Teksti Sonja Kähkönen

Milloin työnantajan pitää maksaa palkka työntekijälle?

Palkanmaksussa on viime aikoina havaittu useilla paikkakunnilla ongelmia. Palkan on oltava työntekijän pankkitilillä ja käytettävissä palkkapäivänä, mutta tarkasta kellonajasta ei ole erikseen määräyksiä. Työsopimuslain mukaan palkka pitää maksaa palkanmaksukauden viimeisenä päivänä. Jos työntekijällä on kuukausipalkka, on palkan oltava tilillä viimeistään kuukauden viimeisenä päivänä. Tuntipalkkalaiselle palkka maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa. Palkanmaksun ajankohdasta voidaan sopia toisin työsopimuksessa tai työehtosopimuksessa.

Jos palkkapäivä osuu viikonlopulle tai arkipyhälle, on palkka maksettava edellisenä arkipäivänä. Esimerkiksi palkkapäivän osuessa lauantaille, pitää palkka maksaa jo perjantaina.

Kannattaako palkanmaksusta sopia kirjallisesti esimerkiksi työsopimuksessa?

Selvyyden vuoksi on hyvä, että palkanmaksupäivästä on sovittu kirjallisesti työsopimuksessa. Lähihoitajilla ja perushoitajilla palkkapäivä onkin pääsääntöisesti kirjattu työsopimuksiin.

Pitääkö työntekijän saada palkan yhteydessä palkkalaskelma?

Työnantajan pitää antaa palkkalaskelma aina palkanmaksun yhteydessä. Jos työnantaja ei pyynnöstä huolimatta näin toimi, on tämä rangaistavaa.

Palkkalaskelma voidaan antaa paperilla tai sähköisessä muodossa. Laskelmassa on ilmoitettava palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet. Kannattaa aina tarkistaa, että palkan eri osat kuten ylityökorvaukset ja lisät on maksettu oikein.

Palkkalaskelma on myös hyvä säilyttää. Voimassa olevan työsuhteen aikana palkkasaatavat vanhentuvat viidessä vuodessa, joten palkkalaskelmat kannattaa säilyttää ainakin tältä ajalta.

Mainos

Mitä tehdä, jos palkka on maksettu väärin?

Työntekijän kannattaa ottaa välittömästi yhteyttä esimieheen tai palkanlaskijaan. Jos asia ei selviä, kannattaa yhteyttä ottaa työpaikan luottamusmieheen, joka voi auttaa asiassa. Jos tilanne ei vielä näinkään selviä, tulee yhteyttä ottaa oman ammattiliiton asiantuntijaan.

On hyvä myös muistaa, että jos työnantaja on maksanut liikaa palkkaa, on sillä oikeus periä liikaa maksettu palkka takaisin.

Mitä tehdä, jos työnantaja ei maksa palkkaa?

Kun työntekijä huomaa, ettei palkkaa näy tilillä, hänen kannattaa olla viipymättä yhteydessä työnantajaan, selvittää myöhästymisen syy ja vaatia maksamattomat palkat maksettaviksi. Jos työnantaja ei jostakin syystä suostu maksamaan palkkaa, on työntekijän syytä pyytää perustelut. Mikäli kyseessä on työntekijän ja työnantajan erimielisyystilanne, voi apua pyytää luottamusmieheltä. Jos asia ei sittenkään selviä, kannattaa yhteyttä ottaa ammattiliiton asiantuntijaan.

Työntekijä voi vaatia korkolain mukaista viivästyskorkoa siltä ajalta, kun palkanmaksu viivästyy.

Jos työnantaja laiminlyö velvoitteensa maksaa palkkaa, voi työntekijälle syntyä peruste purkaa työsopimus. Tällaisessa tapauksessa työnantaja voidaan myös määrätä maksamaan korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. Kaikki tilanteet, joissa työnantaja on jättänyt palkan maksamatta, eivät välttämättä ole peruste purkaa työsopimusta. Siksi kannattaa aina olla ensin yhteydessä ammattiliiton asiantuntijaan, jonka kanssa tilanne voidaan arvioida.

Miten toimia, jos työnantajalla ei ole varaa maksaa palkkaa?

Jos työnantaja on asetettu konkurssiin tai se on muutoin maksukyvytön, voi työntekijä hakea maksamatta jääneitä palkkoja palkkaturvana ELY-keskukselta. Etenkin konkurssitilanteessa palkkaturva on usein työntekijän ainut keino saada maksamatta jääneet palkat.

Palkkaturvana voidaan maksaa kaikenlaisia työsuhteesta johtuvia korvauksia, joita ovat palkan lisäksi esimerkiksi lomakorvaukset ja kilometrikorvaukset. Yksi työntekijä voi saada palkkaturvaa enintään 15 200 euroa. Tärkeää on, että työntekijä tekee palkkaturvahakemuksen heti, kun palkkoja on jäänyt saamatta. Palkkaturvaa voi hakea enintään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun palkan olisi pitänyt tulla työntekijän tilille.

Miten palkka maksetaan työsuhteen päättyessä?

Kun työsuhde päättyy, päättyy lain mukaan myös palkanmaksukausi. Lopputili tulisi siis maksaa samana päivänä kuin työsuhde päättyy. Lopputilin ajankohdasta voi kuitenkin sopia toisin.  Usein siitä onkin sovittu esimerkiksi työsopimuksessa. Usein lopputili maksetaan työsuhteen päättymistä seuraavana työnantajan normaalina palkanmaksupäivänä.

Jos työnantaja maksaa lopputilin myöhässä, voi työntekijä saada viivästyskoron lisäksi palkan odotuspäiviltä. Tämä niin sanottu odotusajan palkka kertyy niiltä kalenteripäiviltä, joiden ajalta loppupalkan maksu on viivästynyt. Odotusajan palkkaa voi kuitenkin saada korkeintaan kuudelta päivältä. Jos lopputilistä puuttuu edes osa, on työntekijällä oikeus saada odotusajan palkkaa. Odotusajan palkkaa saa myös riippumatta siitä, olisivatko odotuspäivät olleet työntekijän työpäiviä, mikäli työsuhde olisi jatkunut.

Ongelmia palkanmaksussa? Muista ainakin nämä!

  • Palkan on oltava tililläsi ja käytössäsi palkkapäivänä.
  • Jos palkanmaksu viivästyy, voit vaatia korkolain mukaista viivästyskorkoa.
  • Työnantajan on annettava sinulle palkan yhteydessä palkkakuitti.
  • Tarkista palkkakuitista, että palkka ja mahdolliset lisät on maksettu oikein.
  • Jos palkanmaksu viivästyy, ota mahdollisimman pian yhteyttä työnantajaan ja pyri selvittämään asia. Jos asia ei hoidu, ota yhteyttä luottamusmieheen ja jos asia ei sittenkään selviä, ammattiliittoosi.
  • Työnantajan maksukyvyttömyystilanteissa saamatta jääneitä palkkoja voi hakea palkkaturvana. Palkkaturvaa tulee hakea 3 kuukauden kuluessa siitä, kun palkka on jäänyt maksamatta. Hakemuksen löydät osoitteesta www.ely-keskus.fi/web/ely/palkkaturva.

 

Artikkeli on julkaistu SuPerissa 2/21.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Epäselvyyksiä ylitöiden korvaamisesta – Lähihoitajan palkoista puuttui lähes 6 600 euroa

Voiko työnantaja rangaista minua epäkohtailmoituksen tekemisestä?

Lähihoitaja Liisa uskalsi nostaa esiin työpaikkansa epäkohdat ja sai siitä hyvästä varoituksen – Nyt hovioikeus tuomitsi työnantajan syrjinnästä ja Liisa sai 11 000 euron korvauksen