– Kun menen työpaikalle, aistin nopeasti, millainen henki tai meininki siellä on, millaista on vuorovaikutus sekä onko siellä jännitteitä tai ristiriitoja. Työpaikan kulttuuri määrittelee, mikä on sallittua ja mitä ei suvaita. Esimiehet ja johtajat ovat malliesimerkkejä työyhteisötaitojen käyttämisessä, kehittämisasiantuntija, yliopistotutkija, työnohjaaja Kati Tikkamäki kertoo.
Tikkamäen erityisosaamisalaa ovat työyhteisötaidot. Hän on ollut mukana kehittämässä näitä taitoja eri organisaatioissa, esimerkiksi Helsingin kotihoidossa. Tikkamäen mukaan työyhteisötaidot on kuvaavampi nimitys alais-, esimies- ja johtamistaidoille, joista puhuttiin aiemmin.
– Työyhteisössä toimiminen on yhteispeliä. Se on vuorovaikutusta, jossa tarvitaan kaikkien jäsenten panosta. Työyhteisötaidot eivät ole geneettisiä lahjoja, vaan niitä voi oppia yksin ja yhdessä.
Tikkamäki puhuu työelämän vihollisista, joita ovat esimerkiksi työyhteisön toimimattomuus ja konfliktitilanteet sekä resurssointiin liittyvät pulmat. Näiden käsittelyyn toimii kuitenkin sama lääke.
– Oli uhka mikä tahansa, yhteistyössä on voimaa. Uhat voi nähdä oppimisen mahdollisuutena. Meillä on velvollisuus kehittyä jatkuvasti.
Hymy on tehokas tapa levittää ympärilleen hyvää
Kati Tikkamäen mukaan työyhteisötaitojen perusta on se, että työn tavoitteet ovat selvillä. Pitää tietää, mitä kukin tekee, mistä kukin vastaa ja mitkä ovat minun työtehtäviäni. Jos nämä eivät ole selvillä, on vaikeaa käyttäytyä työyhteisötaitojen mukaan.
Tärkeää on myös riittävä ja ajantasainen osaaminen, koska siitä tulee hallinnan tunne. Jos on epävarma omasta osaamisestaan, se herättää ahdistusta.
– Silloin ei ehkä käyttäydy parhaalla mahdollisella tavalla. Epävarmuus voi näkyä sulkeutumisena ja ulkopuolelle jäämisenä. Vastuullisuutta on se, että hankkii lisää osaamista.
Tikkamäki muistuttaa myös arvostuksen ja kunnioituksen tärkeydestä. Kun arvostaa itseään ammattilaisena ja ihmisenä, on helpompi arvostaa muitakin.
Työyhteisössä tarvitaan myös auttamisen halua. Omaa apua kannattaa tarjota, eikä vain odottaa sitä, että saa apua itse tarvittaessa. Tärkeitä hyvän ilmapiirin luojia ovat myös tervehtimiset, kiitokset ja tarvittaessa anteeksipyynnöt.
– Olen nähnyt työyhteisöjä, joissa ei edes tervehditä. Käytävällä mennään laput silmillä ja katsotaan seiniä, kun joku tulee vastaan. Hymyn väläyttäminen ohi kulkiessa ei maksa mitään, eikä siitä ole haittaa, vaikka ei niin tuntisikaan toista. Hymyt ja tervehdykset lisäävät myönteisyyttä ja avoimuutta.
Sitoutunutta työntekijää kiinnostaa oma kädenjälki
Työyhteisötaitoihin kuuluu myös reiluus ja rehtiys. Ne tarkoittavat käytössä sitä, että pidämme sanamme, teemme sovitut asiat, toimimme reilulla pelillä, emme puhu pahaa selän takana ja otamme asiat yhteisesti puheeksi tarvittaessa. Yhteistä etua pitää ajaa, eikä vain etsiä itselle hyötyjä. Tunnollisuus palvelee työyhteisön lisäksi asiakkaita, jotka saavat parhaan mahdollisen laadun.
– Sitoutuminen työhön on tärkeää. Jos sitä ei ole, työ ei kiinnosta ja laistaa vastuuta. Tällaisessa tilanteessa on välttämätöntä pohtia sitä, missä on pulma. Kun työ tuntuu merkitykselliseltä, silloin on kiinnostunut myös omasta kädenjäljestään, Kati Tikkamäki sanoo.
Vastuullisuuteen liittyy myös omasta työhyvinvoinnista huolehtiminen. Jos työkaverin jaksaminen huolestuttaa, kannattaa kysyä hänen voinnistaan.
Työyhteisötaitoihin kuuluu positiivisen palautteen antaminen.
– Se ei ole välttämättä helppoa, jos työyhteisössä ei ole sellaista tapaa. Sitä kannattaa harjoitella. Kuinka hyvältä tuntuukaan positiivisen palautteen saaminen? Voi sanoa toiselle esimerkiksi, että osasitpa kohdata potilaan hyvin.
Vaikeneminen on joskus viisautta
Työyhteisössä ratkaisukeskeisyys ja myönteisyys ovat tärkeitä asioita. Merkitystä on sillä, miten suhtautuu muiden ideoihin. Torppaanko toisen kehittämisidean vai haluanko ymmärtää hänen ajatteluaan? Kuinka rakentavasti ja ystävällisesti osaan keskustella asioista?
– Olemme hyviä bongaamaan epäkohtia, ongelmia ja haasteita, mutta harvoin nähdään vaivaa, että tuotaisiin niihin myös ratkaisuehdotus. Myös se pitää hyväksyä, ettei omaa ratkaisuideaa välttämättä hyväksytä. Joku voi keksiä sitä paremman idean.
Tärkeää on se, mitä seuraa epäkohdan esiin nostamisesta. Yritetäänkö se ratkaista? Se vaikuttaa siihen, tuodaanko epäkohtia jatkossa esiin. Esimiehillä on suuri vastuu tässä asiassa.
Tikkamäen mielestä joskus vaikeneminen on viisautta. Hyviin työyhteisötaitoihin kuuluu sen pohtiminen, mitä on tarpeellista sanoa ääneen. Sanottuja sanoja ei saa enää takaisin, joten harkinta kannattaa.
Kati Tikkamäki puhui SuPerin Lähihoitaja2021-tapahtumassa 27. tammikuuta. Hän on mukana SoteDialogit-hankkeessa, jossa myös SuPer on yhteistyökumppanin roolissa.
