Yksityisessä hoivakodissa työskennellyt lähihoitaja oli keväällä 2018 saanut työvuorolistan, jota hän oli pitänyt mahdottomana toteuttaa. Hoitaja yritti ensin neuvotella asiasta työnantajan kanssa. Asia ei edennyt, joten hän otti yhteyttä ammattiliittonsa SuPeriin sekä kuntayhtymään, joka oli hoivakodin suurin asiakas. Kuntayhtymän edustajat tekivät lyhyellä varoitusajalla ennalta suunnittelemattoman tarkastuskäynnin hoivakotiin.
Tarkastuskäynnin jälkeen työnantaja antoi lähihoitajalle varoituksen epälojaalisuudesta työnantajaa kohtaan. Hoitajalta otettiin myös pois tiimivastaavan tehtävä, mikä alensi hänen palkkaansa noin 200 eurolla kuukaudessa.
Asiaa selvitettiin SuPerissa, josta oltiin yhteydessä aluehallintovirastoon. Avi katsoi, että epäkohdista ilmoittanutta hoitajaa oli syrjitty yhdenvertaisuuslain perusteella. Asia eteni poliisille, ja lopulta tapauksesta nostettiin syytteet työsyrjintärikoksesta ja työturvallisuusrikoksesta.
Lähihoitajalle yhteensä 11 000 euroa korvauksia
Käräjäoikeuden mukaan varoituksen antamiselle ja tiimivastaavan tehtävän poisottamiselle ei ollut perusteltua syytä. Lähihoitaja oli toiminut ammatillisesti ottaessaan esiin työolojen epäkohdat ensin työantajan kanssa, sitten olemalla yhteydessä ammattiliittoon ja työsuojelun valvonnasta vastaaviin tahoihin.
Lähihoitaja oli toiminut sosiaalihuoltolain ilmoitusvelvollisuuden mukaisesti: työntekijöillä on velvollisuus ilmoittaa työssään havaitsemistaan epäkohdista, jotka vaarantavat asiakasturvallisuuden tai asiakkaiden palveluiden saamisen.
Laki on ollut voimassa useamman vuoden, mutta alalla on silti paljon epävarmuutta sen noudattamisessa ja ilmoituksia tehdään hyvin vähän.
Oulun käräjäoikeuden tuomio on todennäköisesti ensimmäinen, jossa työnantaja tuomittiin vastatoimista, joita se oli kohdistanut ilmoituksen tehneeseen työntekijään. Käräjäoikeus tuomitsi työnantajan maksamaan lähihoitajalle korvausta ansiomenetyksestä, yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä sekä kärsimyskorvausta yhteensä 7 000 euroa.
Tuomio ei ole vielä lainvoimainen.
Työn kuormitus ei ylittänyt rikoskynnystä
Käräjäoikeudessa punnittiin myös sitä, oliko työantaja syyllistynyt työturvallisuusrikokseen. Kuntayhtymän tekemän tarkastuksenkin perusteella työpaikalla oli rikottu työturvallisuusmääräyksiä.
Työn kuormitus oli tullut ilmi myös samana keväänä työterveyden tekemässä työpaikkaselvityksessä.
Oikeuskäsittelyssä todistajina kuullut työntekijät pitivät kuormittavina esimerkiksi välivuoroa, joka oli ollut pari tuntia tavanomaista työvuoroa pidempi ja johon oli liittynyt yksintyöskentelyä. Työajat eivät kuitenkaan olleet pituutensa puolesta lain tai työehtosopimuksen vastaisia.
Työpaikalla sattuneiden henkilöstömitoituksen alitusten ei myöskään katsottu poikenneen suuresti tuon hetkisestä mitoitussuosituksesta. Laki hoitajamitoituksesta astui voimaan vasta elokuussa 2020.
Osoitetut epäkohdat eivät käräjäoikeuden mukaan ylittäneet rikoskynnystä.
Lue myös:
Hoitajalla on vaitiolovelvollisuus ja ilmoitusvelvollisuus, mutta milloin niitä on noudatettava?
