Työsopimuslain pääsääntö on, että työsopimus on voimassa toistaiseksi. Jos työsopimus solmitaan vain määräajaksi, määräaikaisuudelle täytyy olla perusteltu syy. Työnantajan aloitteesta ja ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta pidetään toistaiseksi voimassa olevana.
Määräaikaisen työsopimuksen peruste voi olla esimerkiksi sijaisuus. Perusteltuja syitä sen sijaan eivät ole esimerkiksi toiminnan vakiintumattomuus, jos toiminnan aloittamisesta johtuva kysyntä on tasaantunut tai avoin toimi, jos käynnissä ei ole mitään rekrytointiprosessia eikä sitä valmistella.
Yksi poikkeus kuitenkin on. Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen ei edellytä perusteltua syytä, jos palkattava ihminen on ollut työ- ja elinkeinotoimiston ilmoituksen mukaan yhtäjaksoisesti työtön työnhakija edellisen 12 kuukauden ajan. Tässä tilanteessa määräaikaisen työsopimuksen enimmäiskesto on vuosi. Sopimus voidaan uusia vuoden kuluessa ensimmäisen määräaikaisen työsopimuksen alkamisesta enintään kahdesti. Sopimusten yhteenlaskettu kokonaiskesto ei kuitenkaan saa ylittää vuotta.
Määräaikaisen työsopimuksen vaikutukset
Määräaikainen työsopimus sitoo sekä työntekijää että työnantajaa määräaikaisuuden loppuun asti. Määräaikaista työsopimusta ei voi irtisanoa, ellei irtisanomismahdollisuudesta ole erikseen sovittu. Jos määräaikaisen työsuhteen alkuun on sovittu koeaika, voidaan koeaikapurku tehdä kuten toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessakin.
Jos työnantaja antaa työntekijän jatkaa työtä määräaikaisen työsopimuksen päättymisen jälkeen, sopimussuhdetta on silloin jatkettu toistaiseksi. Tämä niin sanottu hiljainen pidennys ei kuitenkaan tule kyseeseen, jos työntekijälle on esimerkiksi suullisesti ilmoitettu, että työsopimus jatkuu määräaikaisena edellisen kirjallisen työsopimuksen päätyttyä. Määräaikaisuudelle pitää kuitenkin olla silloinkin peruste.
Onko työsopimusten ketjuttaminen laitonta?
Toistuvista määräaikaisista työsopimuksista puhutaan usein ketjutuksena. Lainsäädännössä ei ole mitään säännöksiä siitä, kuinka monta määräaikaista työsopimusta on sallittua tehdä peräkkäin. Sen sijaan työsopimuslaki sanoo, että toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole sallittua silloin, kun määräaikaisten työsopimusten lukumäärä tai niiden yhteenlaskettu kesto tai niistä muodostuva kokonaisuus osoittaa työnantajan työvoimatarpeen pysyväksi. Ketjutuksen laillisuuden tulkinta on siis aina tapauskohtaista.
Merkkejä pysyvästä työvoiman tarpeesta voivat olla esimerkiksi useiden eri henkilöiden sijaistaminen, suuri määräaikaisten työntekijöiden määrä ja toistuvasti jatkuvat määräaikaiset työsopimukset. Aina toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole lainvastaista. Jos työntekijä esimerkiksi tekee peräkkäin pitkät perhevapaasijaisuudet, ei kyse välttämättä ole pysyvästä työvoimatarpeesta. Mitä pidempiaikaista määräaikaisten sopimusten käyttö on ja mitä useampia henkilöitä määräaikainen sijaistaa, sitä todennäköisempää on, että työnantajan työvoiman tarve on pysyvää.
Työsopimuksesta voi tulla toistaiseksi voimassa oleva, jos yksittäiselle määräaikaiselle työsopimukselle ei ole perusteltua syytä tai jos toistuvat määräaikaiset työsopimukset osoittavat työnantajan työvoimatarpeen olevan tosiasiassa pysyvä.
Oikeus töiden jatkumiseen
Määräaikaiseen työsopimukseen ei liity takaisinottovelvoitetta, eikä työnantajalla ole velvollisuutta tarjota jatkoa työsopimukselle määräaikaisuuden päätyttyä. Määräaikaisessa työsuhteessa olleella ei ole myöskään etuoikeutta uuteen määräaikaisuuteen, esimerkiksi uuteen sijaisuuteen, tai vakituiseen työsuhteeseen. Oikeuskäytännössä on kuitenkin annettu erityinen suoja raskaana oleville ja perhevapailla oleville. Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän määräaikaista työsuhdetta ei voida jättää uusimatta, jos työnantajalla on edelleen määräaikaisen työvoiman tarvetta.
Korvauksia vaadittava kahden vuoden kuluessa
Työsopimusten perusteettomasta päättämisestä voi vaatia korvausta oikeusteitse. Näin voidaan tehdä, jos työnantaja ei suostu vakinaistamaan työntekijää, jonka työsopimus on lainvastaisen ketjutuksen tai perusteettoman määräaikaisen sopimuksen takia tosiasiassa muodostunut toistaiseksi voimassa olevaksi. Työsopimuslain nojalla työnantaja on määrättävä maksamaan korvauksena työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 3–24 kuukauden palkkaa vastaava määrä. Korvausta on vaadittava kanteella käräjäoikeudessa viimeistään kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä.
Onko määräaikaisia työsopimuksiasi ketjutettu? Toimi näin, jos ketjutus on jatkunut pitkään
Jos olet työskennellyt samalla työnantajalla samoissa tehtävissä useamman vuoden ajan määräaikaisilla työsopimuksilla, voi olla tarpeellista selvittää, onko työsopimuksiasi ketjutettu lainvastaisesti. Jokaista uutta määräaikaista työsopimusta solmittaessa kannattaa tarkistaa, että määräaikaiselle työsopimukselle on perusteltu syy.
Jos työsopimusten ketjutus on kestänyt kohdallasi useita vuosia tai huomaat, ettei jollekin määräaikaiselle työsopimuksellesi ole perusteltua syytä, ole yhteydessä luottamusmieheen. Pyydä häntä tarkastelemaan sopimuksiasi ja käymään tarvittaessa vakinaistamisneuvottelu työnantajan kanssa. Muistathan olla yhteydessä luottamusmieheen hyvissä ajoin ennen työsopimuksen päättymistä, jotta luottamusmiehelle jää riittävästi aikaa toimia. Luottamusmies voi vielä tarvittaessa kysyä liitosta apua harkitessaan, onko ketjutus ollut lainvastaista vai ei.
Jos työpaikallasi ei ole luottamusmiestä, voit olla yhteydessä suoraan SuPerin edunvalvontaan. Jos luottamusmiehen käymä vakinaistamisneuvottelu päättyy erimielisenä, voi jäsen itse tai luottamusmies olla yhteydessä SuPerin edunvalvontaan ja asia voidaan siirtää liittoon tutkittavaksi.
