Erityisesti yksityissektorilla osa-aikatyötä tekeville maksetaan usein vuosilomat lomakorvauksena jokaisessa palkassa, vaikka kyseessä olisi toistaiseksi voimassa oleva työsuhde. Tästä johtuen työntekijä ei välttämättä saa pitää lainkaan vuosilomaa, vaikka lomaa olisi kertynyt vuosilomalain ja työehtosopimuksen mukaisesti.
Lomaa ei työsuhteen kestäessä saa korvata rahalla, joten tällainen käytäntö on lomanansainnan piirissä olevien työntekijöiden osalta lainvastainen. Usein myös lomaraha jää näissä tilanteissa kokonaan maksamatta, vaikka se työntekijälle työehtosopimuksen mukaan kuuluisi.
Miten vuosilomaa kertyy osa-aikatyössä?
Lomaa kertyy yleensä joko 14 päivän tai 35 tunnin ansaintasäännön perusteella. 14 päivän ansaintasääntöä käytetään silloin, kun työntekijälle kertyy hänen työsopimuksensa mukaan säännöllisesti vähintään 14 työpäivää tai työssäolon veroista päivää kalenterikuukaudessa.
Tilanne voi myös olla se, että työntekijä tekee sopimuksensa mukaisesti työtä niin harvoin, ettei hänelle kerry yhtään 14 työssäolopäivää sisältävää kalenterikuukautta tai vain osa kalenterikuukausista sisältää 14 työssäolopäivää. Silloin työntekijälle kertyy lomaa kalenterikuukausilta, joina hänelle kertyy vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia.
Työsopimuksessa ei aina ole sovittu työajasta täsmällisesti, ja työaika voi vaihdella kulloinkin tarjolla olevan työn mukaan. Näissä tilanteissa vuosilomaoikeus ja -palkka määräytyvät jälkikäteen tehtävän arvioinnin perusteella. Käytännössä silloin katsotaan, millaiseksi työaika on lomanmääräytymisvuonna muodostunut. Näin toimitaan esimerkiksi nollasopimustilanteissa eli silloin, jos työsopimuksen mukainen työaika on määritelty esimerkiksi 0–116,5 tuntiin kolmessa viikossa.
Lomanansaintaa lomanansaintasääntö mukaan lukien tarkastellaan vasta lomanmääräytymisvuoden päättyessä eli 31.3. Ansaittu loma annetaan vuosilomalain ja työehtosopimuksen sääntöjen mukaisesti kesä- ja talvilomakaudella ja loma-ajan palkka maksetaan normaaliin tapaan vasta lomaa pidettäessä.
Käytännössä suurin osa osa-aikatyöntekijöistä on loman ansainnan piirissä, ja heillä on oikeus vuosilomaan ja loma-ajan palkkaan sekä lomarahaan aivan kuten kokoaikaisillakin työntekijöillä.
Vuosiloman sijaan voi olla oikeus vapaaseen
Jos työntekijä tekee sopimuksensa mukaisesti töitä niin vähän, etteivät vuosiloman ansaintasäännöt täyty, on hänellä oikeus vuosiloman sijasta vapaaseen. Sen käyttäminen on vapaaehtoista.
Vapaata on vuosilomalain mukaan oikeus saada työsuhteen kestäessä kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jonka aikana työntekijä on ollut työsuhteessa. Työntekijän on ilmoitettava halustaan käyttää vapaata ennen lomakauden alkua eli 30.4. mennessä.
Vapaan ajalta työntekijällä on oikeus saada lomakorvaus, joka maksetaan vapaan yhteydessä. Jos työntekijä ei käytä oikeuttaan vapaaseen, lomakorvaus maksetaan viimeistään lomakauden päättyessä. Myöskään vapaata ansaitsevalle työntekijälle lomakorvausta ei siis tulisi maksaa jokaisessa palkassa.
Osa-aikainen työntekijä, jolle lomat maksetaan virheellisesti jokaisessa palkassa lomakorvauksena, voi huomauttaa asiasta työnantajalle ja pyytää työnantajaa toimimaan lain mukaisesti.
Juttu Lomakorvaus jokaisessa palkassa? julkaistiin alun perin SuPer-lehdessä 11/2017.
