Ole tarkkana, miten osa-aikatyö tai nollatuntisopimus merkitään työsopimukseesi

Työsopimus kannattaa lukea huolella läpi ennen sen allekirjoittamista. Sillä on merkitystä, onko esimerkiksi osa-aikatyö merkitty työsopimukseen työntekijän pyynnöstä. Kannattaa myös tarkistaa, pitääkö mahdollisen nollatuntisopimuksen nolla paikkansa vai kertyykö tunteja jatkuvasti enemmän.

osa-aikatyö nollatuntisopimus

Työntekijän nollatuntisopimus ei aina olekaan nolla. Näissä tilanteissa vähimmäistuntimäärää voi pyytää nostettavaksi. Kuva: Mostphotos

Teksti Tiia Jokinen, lakimies

Työntekijän oma pyyntö osa-aikatyölle voidaan ilmaista esimerkiksi merkitsemällä työsopimukseen ”tuntityö työntekijän pyynnöstä”. Mikäli et itse ole ehdottanut työtä tehtäväksi osa-aikaisesti, älä suostu siihen, että työsopimuksessasi sanotaan niin.

Jos työ on työsopimuksesi mukaan osa-aikaista sinun pyynnöstäsi, et saa soviteltua päivärahaa, johon muuten voisit olla oikeutettu osa-aikatyötä tehdessäsi.

Lue siis työsopimus huolella ennen sen allekirjoittamista. Huomauta työnantajalle, jos työsopimuksen mukaan sinä olet pyytänyt osa-aikatyötä ja asia ei todellisuudessa näin ole. Pyydä työnantajaa merkitsemään työsopimukseen todellinen peruste työajalle.

Mainos

Jos olet epävarma siitä, onko työsopimuksessasi kyseinen kohta, voit lähettää työsopimuksen tarkistettavaksi SuPerin edunvalvontaan ennen sen allekirjoittamista. Näin voit tehdä myös silloin, jos jokin muu asia työsopimuksessasi askarruttaa sinua.

Työsopimuksen vähimmäistuntimäärää voi nostaa

Työskenteletkö yksityisellä sosiaalipalvelualalla ja sinulla on niin kutsuttu nollatuntisopimus? Nollatuntisopimus tarkoittaa, että työajaksi on työsopimukseesi merkitty esimerkiksi 0–116,5 h/3 vk. Kannattaa kuitenkin seurata, pysyykö työaikasi lähellä nollaa tuntia vai onko se jatkuvasti paljon enemmän. Voit pyytää työnantajaa nostamaan työsopimuksesi vähimmäistuntimäärän vastamaan sitä, kuinka paljon töitä todellisuudessa teet.

Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksessa on vaihtelevaa työaikaa koskeva ehto: jos työntekijän tekemä työaika viimeisten 12 kuukauden aikana osoittaa, että työsopimukseen merkitty vähimmäistuntimäärä, esimerkiksi 0 tuntia, ei vastaa työnantajan todellista työvoiman tarvetta, voi työntekijä pyytää työnantajaa neuvottelemaan tuntimäärän nostamisesta. Eron työsopimukseen merkityn vähimmäistuntimäärän ja toteutuneen keskimääräisen tuntimäärän välillä on oltava yli 4 tuntia viikossa, jotta vähimmäistuntimäärästä on oikeus neuvotella uudelleen. Työsopimuksen vähimmäistuntimääräksi on laitettava kuluneiden 12 kuukauden tuntien keskiarvo. Vähimmäistuntimääräksi voidaan laittaa muu aika kuin keskiarvo silloin, jos työntekijä ja työnantaja sopivat yhdessä muusta vähimmäistuntimäärästä tai jos työnantaja pystyy kirjallisesti esittämään asialliset perusteet muulle vähimmäistuntimäärälle.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos sinulla on työsopimukseen merkitty työajaksi esimerkiksi 0–116,5 h/3 vk, mutta olet tehnyt kuluneen vuoden aikana koko ajan yli 4 tuntia viikossa, voit esittää työnantajalle työsopimuksen vähimmäistuntimäärän nostamista. Työsopimuksesi vähimmäistuntimäärän ei tarvitse olla 0 tuntia, vaan se voi olla myös esimerkiksi 1 tunti tai 10 tuntia, jotta voisit pyytää neuvottelua. Ratkaisevaa on, että olet vuoden verran tehnyt jatkuvasti enemmän työtä kuin sinulle on vähimmäistuntimääräksi merkitty eikä vähimmäistuntimäärä vastaa sitä, kuinka paljon työtä on.

Pyyntö neuvotella vähimmäistuntimäärän nostamisesta kannattaa ilmoittaa työantajalle kirjallisesti, esimerkiksi sähköpostitse. Jos olet epävarma tilanteestasi, voit kysyä neuvoa luottamusmieheltä tai sen puuttuessa suoraan SuPerilta.

Lue myös:

Määräaikaiselle työsopimukselle on lähtökohtaisesti oltava perusteltu syy.

Osa-aikaiselle työntekijälle on tarjottava lisätyötä, jos tarvetta tekijöille on.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Epäselvyyksiä ylitöiden korvaamisesta – Lähihoitajan palkoista puuttui lähes 6 600 euroa

Voiko työnantaja rangaista minua epäkohtailmoituksen tekemisestä?

Lähihoitaja Liisa uskalsi nostaa esiin työpaikkansa epäkohdat ja sai siitä hyvästä varoituksen – Nyt hovioikeus tuomitsi työnantajan syrjinnästä ja Liisa sai 11 000 euron korvauksen