Tampereen yliopistossa työskentelevä tutkijatohtori Reetta Oksan tuoreen väitöstutkimuksen mukaan työn imu voimistuu, kun sosiaalista mediaa käytetään työasioita koskevassa viestinnässä, ja se vahvistuu silloinkin, kun somessa viestitellään vapaamuotoisemmin työkavereiden kesken.
Työn imulla Oksa tarkoittaa tarmokuutta, työlle omistautumista ja siihen uppoutumista.
– Somen kautta voidaan kanavoida sosiaalista tukea kollegoilta ja esihenkilöiltä työntekijöille. Some-viestintä voi myös tasoittaa työpaikan hierarkioita ja vahvistaa tunnetta samaan joukkoon kuulumisesta, Oksa luettelee.
Oksan väitöstutkimukseen osallistuneet työntekijät kertoivat somen lisäävän tiedonhankintaa ja helpottavan yhteydenpitoa työn kannalta tärkeisiin ihmisiin. Myös verkostoituminen ennestään tuntemattomien ihmisen kanssa sujui somessa helposti.
– Johtajien esimerkki on tärkeä, mutta loppujen lopuksi työtekijöiden pitäisi saada päättää asiasta itse. Oma päätös lisää tunnetta työn itsenäisyydestä ja voi näin vähentää somen haittapuolia, esimerkiksi kuormittavuutta, Oksa sanoo.
Ikävät keskustelut pelottavat
Sosiaalisen median ja työn yhdistäminen ei kuitenkaan ole aivan mutkatonta. Huonoja puolia ovat muun muassa sosiaalinen paine, teknostressi, työuupumus ja erilaiset pelot.
– Sosiaalinen paine nousi selvästi esiin haastatteluissa. Moni työntekijä koki, että somessa pitää olla, koska kollegatkin olivat siellä. Siihen saattoi pakottaa myös työpaikan kulttuuri tai johtajien näkemys, Oksa selittää.
Paineita aiheutti sekin, että asiakkaat saattoivat ottaa somekanavien kautta yhteyttä minä päivänä ja mihin vuorokaudenaikaan tahansa.
– Koettiin, että työsome levittää työtä vapaa-ajan puolelle. Pitääkö alkaa miettiä vastausta mahdollisesti tärkeäänkin viestiin töiden jälkeen yhdeksältä illalla? Joillekin se sopi, toiset halusivat vetää rajan tiukemmin.
Keneltä saa apua?
Oksan tutkimukseen osallistuneet työntekijät eivät olleet hoitoalalla. Sote-alan työntekijöiden somettamista koskee vielä yksi erityispiirre. Vaitiolovelvollisuutta ei saa somen melskeissä unohtaa, eikä lojaalisuusvelvoitetta omaa työnantajaa kohtaan.
– On hienoa nähdä, miten paljon esimerkiksi Instagramissa on lähihoitajia, ensihoitajia, lääkäreitä, ja muita sote-ammattialaisia omien alojensa sisältöä tekemässä. Hyvää harkintaa siinä on kuitenkin käytettävä, Oksa pohtii.
Oksan tutkimukseen haastatellut työntekijät pelkäsivät muun muassa kasvojen menettämistä ja somen ikäviä sävyjä saavia keskusteluja. Mitä pitäisi tehdä ja keneltä kysyä neuvoa, jos ja kun joutuu työasioissa keskelle some-myrskyä.
– Työpaikoilla ei yleensä ollut selkeitä ohjeita siitä, mitä pitää tehdä, kun somen keskustelu alkaa ylikuumeta. Pitääkö tilanne hoitaa loppuun asti itse vai ottaako joku muu asiasta kopin? Selkeät ohjeet olisivat tarpeen myös sen suhteen, mitä somekanavia työpaikalla mihinkin tarkoitukseen käytetään, Oksa suosittelee.
Some tukee työn itseohjautuvuutta
Oksan tuloksista päätellen somesta voi olla työelämässä sekä hyötyä että haittaa. Kumpi painaa enemmän ja mitkä asiat ratkaisevat, lisääkö some työhyvinvointia vai syökö se sitä?
Oksa nimeää tutkimuksensa punaiseksi langaksi itseohjautuvuuden: Olennaista työhyvinvoinnille on, että työyhteisössä koetaan yhteenkuuluvuutta sekä työntekijöiden kesken että johdon ja työntekijöiden välillä. Työn tulee myös olla itsenäistä, ja siihen pitää liittyä hallinnan tunne.
Näiden työhyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden kannalta somen työkäytön saldo jää tutkijan mukaan kaiken kaikkiaan selvästi plussan puolelle.
– Parhaimmillaan some toimii puskurina negatiivisia tekijöitä vastaan helpottamalla työkavereilta saatavaa tukea ja edistämällä yhteenkuuluvuutta ja työn imua. Suomalaisilla työpaikoilla on vielä paljon tekemistä somen työkäytön kehittämisessä ja siitä seuraavien haittojen torjunnassa, Oksa arvioi.
Negatiivisia vaikutuksia voidaan torjua muun muassa työkulttuuria kehittämällä.
– Pitääkö olla saavutettavissa 24 tuntia vuorokaudessa vai hyväksytäänkö, että someviesteihin vastataan vähän myöhässä silloin kun siihen on hyvää aikaa? Työkulttuuria muovaamalla voidaan myös suojella työntekijöitä teknostressiltä eli siltä, että kaikkialla soi ja kilkattaa yhtä aikaa, ja viestiä tuuppaa joka tuutista.
Lääkärit ja psykologit näkyvät nyt somessa
Sekoittuvatko työ ja some jatkossa yhä enemmän keskenään? Riippuu työstä, vastaa Oksa.
– On kiinnostavaa huomata, miten monien perinteisesti kahden kesken tavattujen ammattilaisten, esimerkiksi lääkäreiden ja psykologien, työ näkyy nykyisin yhä vahvemmin myös somessa.
Omassa tutkijan työssään Oksa on nähnyt, miten sähköpostin käyttö on vähentynyt ja ajatusten vaihto on siirtynyt yhä enemmän somea muistuttaville yhteistyöalustoille kuten Teamsiin.
Miten me haluamme käyttää somea? Tätä pitäisi Oksan mukaan miettiä työpaikalla koko porukan voimin, ei vain työnantajan toimesta. Yhdessä laaditut ohjeet sisäistetään paremmin kuin ylhäältä sanellut.
Väitös: Towards Thriving or Draining? Psychosocial Well-Being Implications of Social Media use at Work. Tampereen yliopisto 2022.
Älä vie työpaikan henkilöriitoja someen
Mitä työsomessa saa ja kannattaa, ja mitä siellä ei saa eikä kannata tehdä? Vastauksia näihin kysymyksiin löytyy muun muassa työmarkkinajärjestöjen hallinnoiman Työturvallisuuskeskuksen sivuilta.
Yhä useammalla päiväkodilla ja hoivakodilla on omat sosiaalisen median kanavansa, joita myös hoitajat päivittävät. Jos työtehtäviin kuuluu aktiivinen kirjoittelu somessa, on tärkeää sopia työpaikalla siihen käytettävästä ajasta, periaatteista ja huolehtia haitallisen kuormittumisen ennaltaehkäisystä. Somen työkäyttöön tulee myös saada tarvittaessa koulutusta.
Kun suuttunut omainen kirjoittaa hoivakodin Facebook-seinälle kirosanojen maustamat terveiset hoitajille, hän tuskin tulee ajatelleeksi, että sosiaaliseen mediaan liittyvät kielteiset puolet ovat myös työsuojelullinen asia. Some tekee niin aiheellisesta kuin aiheettomastakin kritiikistä entistä julkisempaa, ja se kuormittaa kritiikin kohteeksi joutunutta. Jos työpaikka on sosiaalisessa mediassa, kannattaa silloin sopia myös yhteiset periaatteet ja käytännöt siitä, miten somessa koettuun epäasialliseen kohteluun puututaan. Työturvallisuuskeskus neuvoo, että asiattomat kirjoitukset poistetaan. Sivustolle voi laittaa ilmoitukset, ettei uhkaavaa, häiritsevää tai asiatonta kirjoittelua hyväksytä ja asiattomuuksiin puututaan.
Työpaikoilla esiintyy silloin tällöin näkemyseroja ja ristiriitoja. Ristiriidat pitää selvittää rakentavasti ja mieluiten työpaikalla, ennen kuin ne leviävät sosiaaliseen mediaan. Jos osapuolet eivät saa riitaansa sovituksi, esihenkilöllä on velvollisuus puuttua tilanteeseen.
Vaikka kuinka tunteet kuohuisivat, niin somettaessa kannattaa muistaa, että työpaikan asioiden julkinen kommentointi ei ole ylipäätään suotavaa. Erityisesti täytyy välttää viittauksia tunnistettaviin ihmisiin. Ongelmista tulisi puhua kasvotusten sen ihmisen kanssa, jota ne koskevat. Somessa ei kannata provosoitua ja usein on hyvä miettiä hetki, ennen kuin klikkaa Julkaise-nappia.
