Mikä on työvuorolistan tarkoitus?
Työntekijä tietää työvuorolistan perusteella, milloin työ alkaa ja milloin se päättyy. Työvuorolistan perusteella hän voi suunnitella omat vapaa-ajan menot.
Voiko työnantaja tehdä muutoksia työvuorolistaan esimerkiksi myöhentämällä työvuoron alkua?
Vahvistettuja työvuorolistoja saa muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai jos töiden järjestelyihin on jokin painava tai perusteltu syy. Tämä riippuu sovellettavasta työehtosopimuksesta. Perusteltu tai painava syy voi olla esimerkiksi se, että ainoan lapsen tulo päiväkotiin peruuntuu ja työtä ei siten ole tarjolla. Työnantajan on kuitenkin tarjottava mahdollisuus tehdä tunnit takaisin, jos työpäivä lyhenee. Jos tätä mahdollisuutta ei ole, menevät tunnit työnantajan tappioksi.
Työnantaja ei saa tehdä muutoksia työaikaan enää työvuoron aikana eli sen jälkeen, kun työntekijä on saapunut työpaikalle. Tämä koskee niin työvuoron lyhentämistä, peruuttamista kuin pidentämistä.
Voiko esimies määrätä jäämään aamuvuoron jälkeen suoraan iltavuoroon?
Tuplavuoron tekeminen on työvuoron pidentämistä ja edellyttää työntekijän suostumuksen. Työaikalain mukaan työvuorolistan mukaista vuoroa voi ilman työntekijän suostumusta pidentää työvuoron alettua ainoastaan siinä tapauksessa, että kyse on hätätyöstä.
Hätätyö on perusteltua, jos jokin ennalta arvaamaton tapahtuma on aiheuttanut keskeytyksen normaalissa toiminnassa tai jos jokin tapahtuma vakavasti uhkaa johtaa keskeytykseen tai hengen, terveyden tai omaisuuden vaarantumiseen. Tällaisia tapahtumia voisivat olla esimerkiksi tulipalo tai vesivahinko. Työnantaja voi toisinaan vedota siihen, että kyse on hätätyöstä. Silloin kannattaa pyytää, että työnantaja näyttää työsuojeluviranomaiselle tehdyn ilmoituksen hätätyöstä.
Pitääkö ylimääräisestä vuorosta tai tuplavuorosta maksaa ylityökorvauksia?
Esimies voi pyytää tekemään ylimääräisen vuoron tai tuplavuoron ja samalla vaatia vapaapäivän ottamista vielä saman työvuorolistan aikana. Jaksotyössä tämä tarkoittaa sitä, että kyseisen jakson ylityöraja ei ylity, eikä listalla siten synny ylitöitä. Tällaisessa tilanteessa puhutaan harmaasta ylityöstä.
Jos työntekijä ottaa vastaavan vapaan saman listan aikana, johtaa se taas uusiin listamuutoksiin, kun tilalle tarvitaan toinen työntekijä paikkaamaan ylimääräistä vapaata. Pahimmassa tapauksessa sijaista ei oteta ollenkaan, mikä kuormittaa muuta henkilökuntaa.
Työaikalain mukaan ylityön teettämiseen tarvitaan työntekijän suostumus. Kun työntekijä suostuu tekemään ylimääräisen työvuoron tai jäämään tuplavuoroon, voi hän ilmoittaa esimiehelle, että haluaa siitä ylityökorvauksen. Työnantaja ei voi poistaa listalta jo vahvistettua työvuoroa sillä perusteella, että sen vuoksi syntyisi ylitöitä.
Kenen vastuulla on huolehtia, kuka tulee työvuoroon?
Työnantajalla pitäisi olla tiedossa, mistä saadaan sijainen myös lyhyisiin ja yllättäviin poissaoloihin. Sijaisten soittaminen on esimiehen tehtävä, koska vain työnantajan edustajalla on oikeus palkata työntekijöitä.
Jos työnantajan varahenkilöstö- tai sijaispoolista ei saada sijaista, voi esimies tiedustella vapaapäivillä olevilta työntekijöiltä, olisiko joku halukas tulemaan ylimääräiseen työvuoroon. Työntekijällä ei kuitenkaan ole velvollisuutta olla tavoitettavissa vapaapäivänään, ellei varallaolosta ole erikseen ole sovittu.
Aivan viimeisenä keinona on kysyä jo työvuorossa olevilta, olisiko jollain mahdollisuus tehdä ylimääräinen työvuoro eli jäädä tuplavuoroon. Jos kukaan ei voi jäädä, jää esimies tekemään kyseisen työvuoron.
Työntekijän ei kannata kieltäytyä tuplavuorosta, jos työnantaja uhkaa varoituksella ja katsoo työvuorosta kieltäytymisen olevan työstä kieltäytymistä. Tällaisessa tilanteessa työnantajalle kannattaa ilmoittaa kirjallisesti, että ei hyväksy tuplavuoroon määräämistä, mutta tulee tekemään työvuoron, koska työnantaja uhkaa varoituksella tai työsuhteen päättämisellä. Samalla tämä tieto kannattaa välittää luottamusmiehelle tai työsuojeluvaltuutetulle jatkotoimenpiteitä varten.
Lähteet:
Tuplavuorot: Sijaistaminen ja työvuoroon määrääminen. SuPer-lehti 10/2017
SuPerin sopimusasiantuntija Teemu Hiilinen
SuPerin lakimies Riitta Saarikoski
