Liitosta etsittiin tietoa ja tukea työtaistelutoimien eri vaiheissa, mikä näkyy yhteydenotoissa piikkeinä maalis-huhtikuussa ja syyskuussa, kertoo SuPerin sopimusasiantuntija Teemu Hiilinen.
– Lakkoa ei ole ollut vuosikymmeniin, joten siitä kysyttiin paljon keväällä, samoin ylityö- ja vuoronvaihtokiellosta. Syksyllä kysymyksiä tuli paljon tilapäisen siirron kiellosta.
SuPer järjesti yhdessä Tehyn kanssa kaksiviikkoisen, kuutta sairaanhoitopiiriä koskeneen lakon huhtikuussa. Neuvottelut hoitajien palkoista jatkuivat syyskuussa, jolloin eduskunta asetti hoitajien työtaisteluita rajoittaneen pakkotyölain. Tilapäisen siirron kielto oli yksi tuolloin käyttöönotetuista työtaistelutoimista.
Neuvottelukierroksen takia yhteydenottoja tuli viime vuonna enemmän julkiselta kuin yksityissektorilta. Tes-neuvotteluista huolimatta yleisin syy yhteydenottoon oli palkanmaksun epäselvyydet. Niitä on riittänyt varsinkin Helsingin kaupungin palkkasotkun takia.
– Palkoista kysytään joka vuosi eniten. Edes koronavuonna 2020 ei tullut yhtä paljon koronaan liittyviä yhteydenottoja kuin palkkoihin, Hiilinen sanoo.
Neuvottelukierros näkyi myös siinä, että yhteydenottoja tuli tänä vuonna poikkeuksellisen paljon kuntien ja kuntayhtymien työntekijöiltä.
Oikeuteen asti mennään yhä harvemmin
Riidat työnantajan kanssa pyritään selvittämään neuvottelemalla ja sopimalla, mutta aina työntekijän oikeudet eivät toteudu ilman tuomioistuimen päätöstä. Viime vuonna saatiin päätökseen yhteensä 704 toimeksiantoa, jotka toivat jäsenille yhteensä noin 955 700 euroa.
Jäsenet saivat korvauksia noin 300 000 euroa edellisvuotta enemmän. Summaa nosti sovintoratkaisu Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden Essoten palkkaharmonisaatiosta koskeneessa kiistassa, jossa korvauksen saajana oli tuhansia työntekijöitä, myös satoja superilaisia lähihoitajia.
Suurin osa toimeksiannoista koski työntekijöiden palkkasaatavia. Joukossa on niin maksamatta jääneitä palkkoja, palvelulisiä kuin samapalkkariitoja. Jäsenet saivat korvauksia myös esimerkiksi työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä ja työtapaturma- ja ammattitautilain perustella.
Viime vuonna vireille tuli 226 uutta riitatapausta. Se on jonkin verran edellisvuotta vähemmän. Uusien toimeksiantojen määrän vähenemisen taustalla on monia syitä, sanoo SuPerin lakimies Outi Perkiömäki.
– Yksi mahdollinen selittävä tekijä voi olla sote-alan työvoimapula. Työnantajilla ei ole varaa olla noudattamatta työehtosopimusta ja pitämättä huolta työntekijöiden työhyvinvoinnista.
Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että määräaikaisten työsuhteiden perusteettomia ketjutuksia ei SuPerin tietoon ole tullut yhtä paljon kuin aikaisemmin.
– Kertoo työvoimapulasta, että määräaikaiskikkailut ovat loppuneet, Teemu Hiilinen vahvistaa.
