SuPeriin on viime aikoina tullut yhä enemmän yhteydenottoja väärin maksettujen palkkojen takaisinperinnästä. Taustalla ovat palkanmaksun ongelmat, joita on ollut runsaasti Helsingissä mutta myös uusilla hyvinvointialueilla. Monilta on palkka jäänyt osittain tai kokonaan saamatta, mutta virheitä on tapahtunut myös toiseen suuntaan eli työntekijöille on maksettu liikaa palkkaa.
– Joissain tapauksissa työntekijä on voinut saada yhdellä kertaa jopa tuhansia euroja liikaa. Tällaisen summan työntekijä huomaa nopeasti itsekin, ja mitä nopeammin virheeseen puututaan, sen helpompi se on korjata, sanoo SuPerin lakimiesavustaja Elmeri Eteläaho.
Virhe voi tapahtua myös esimerkiksi silloin, kun palkanmaksun perusteet muuttuvat vaikkapa pitkän sairausloman takia, eikä muutosta ole huomattu palkanlaskennassa. Joskus liikaa maksettu summa voi olla pieni, mutta jos virhe toistuu useamman kuukauden ajan, se ehtii kasvaa isoksi.
– Palkkakuitti kannattaa tarkistaa joka kerta palkanmaksun yhteydessä, Eteläaho muistuttaa.
Työnantajan vastuulla on pitää huolta, että palkanmaksun virheet tulevat korjattua myös Verohallinnon tulorekisteriin.
Palkkaa on jäätävä sen verran, että sillä tulee toimeen
Liikaa maksettu palkka vähennetään yleensä seuraavassa palkanmaksussa. Jos summa on suuri, työntekijän kanssa tulisi sopia kohtuullisesta takaisinmaksuajasta.
SuPerin tiedossa on joitakin tapauksia, joissa työnantaja on lähettänyt tuhansien eurojen laskuja liikaa maksetuista palkoista hyvin lyhyellä maksuajalla. Jos näin tapahtuu, kannattaa olla yhteydessä esihenkilöön ja koettaa neuvotella takaisinmaksusta.
– Työntekijä voi ehdottaa itse, kuinka paljon on kuukausittain valmis maksamaan takaisin. Takaisinmaksu ei missään nimessä saa vaarantaa työntekijän toimeentuloa, ja monelle työntekijälle palkka on ainoa toimeentulon lähde.
Jos asia ei etene neuvottelemalla, kannattaa kääntyä luottamusmiehen puoleen, joka tarvittaessa on yhteydessä ammattiliittoon.
Laki säätelee takaisinperintää
Työnantaja voi pääsääntöisesti periä palkasta yhden kolmasosan. Työntekijälle pitää siis jokaisesta palkasta jäädä omaan käyttöön pääsääntöisesti 2/3 tai vähintään ulosottolainsäädännön määrittelemä suojaosuus, joka on pienimmillään 922,50 euroa kuukaudessa. Suojaosuutta on korotettu vuoden 2023 ajaksi väliaikaisella lakimuutoksella.
Takaisinperinnässä noudatetaan muutoinkin samoja pelisääntöjä kuin ulosotossa. Työntekijälle palkasta vähintään jääviin tuloihin vaikuttaa se, kuinka monta alaikäistä lasta hänellä on huollettavanaan. Palkasta perittävän enimmäismäärän voi suuntaa antavasti laskea ulosottoviraston verkkosivuilta löytyvällä maksukieltolaskurilla.
