Miksi työaikalain lepoaikaa muutettiin?
Työaikalain perusteluiden mukaan lepoaikaa koskevan säännöksen tarkoituksena on rajoittaa ylipitkiä työpäiviä ja näin ehkäistä työstä aiheutuvaa terveydelle vaarallista liiallista rasittumista.
Suomessa lait säätää eduskunta, joka koostuu vaaleilla valittavista kansanedustajista. Uusi työaikalaki on myös eduskunnan säätämä.
11 tunnin lepoaika jokaisen työvuoron jälkeen
Työaikalain mukaan työntekijälle on annettava 11 tunnin keskeytymätön lepoaika 24 tunnin kuluessa jokaisen työvuoron alkamisesta. Tämä tarkoittaa, että työvuoron alkaessa esimerkiksi tiistaina klo 7.00, on työntekijälle annettava keskiviikkoaamuun klo 7.00 mennessä 11 tunnin lepoaika. Sääntö 11 tunnin lepoajasta koskee jokaista työvuoroa. Lepoaikaa ei voi kuitata esimerkiksi seuraavan lepoajan yhteydessä annettavalla pidemmällä lepoajalla kuin poikkeuksellisesti. Varallaolo voi kuitenkin tapahtua lepoajan aikana.
Pisin mahdollinen työvuoro = 13 tuntia
Lepoaikaa koskeva säännös tuo samalla rajoituksen työvuorojen pituuteen. Pisin mahdollinen työvuoro on 13 tunnin työvuoro. Tämä johtuu siitä, että 11 tunnin lepoaika on annettava 24 tunnin kuluessa jokaisen työvuoron alkamisesta (13 tunnin työvuoro + 11 tunnin lepoaika = 24 tuntia). Alle 11 tunnin lepoajoista tai 13 tuntia pidemmistä työvuoroista ei voida sopia paikallisesti. Jos työvuoro olisi esimerkiksi 14 tuntia, olisi työvuoron päättymisen jälkeen 24 tunnista jäljellä enää 10 tuntia. Tällöin ei siis olisi mahdollista saada enää 11 tunnin lepoaikaa.
Lyhentäminen tilapäisesti 9 tuntiin
Lepoaika voidaan jaksotyössä lyhentää 9 tuntiin, jos siihen on työn järjestelyihin liittyviä syitä. Työaikalain perusteluiden mukaan lepoajan lyhentäminen ei kuitenkaan saa olla säännönmukaista. Työaikalaki on uusi, joten säännönmukaisuudesta ei ole käytäntöä. Kuitenkin esimerkiksi joka viikko tapahtuvaa lepoajan lyhentämistä voitaisiin pitää jo säännönmukaisena.
Työaikalain mukaan korvaava lepoaika annetaan seuraavan lepoajan yhteydessä. Jos tämä ei työn järjestelyistä johtuvista painavista syistä ole mahdollista, lepoaika annetaan heti kun se on mahdollista ja viimeistään 14 vuorokauden aikana. Korvaava lepoaika ei voi olla yhtä aikaa varallaolon kanssa.
Iltavuoron jälkeinen aamuvuoro, tuplavuorot & pätkäaamut – mahdollisia vai ei?
Työaikalaki ei sääntele tuplavuoroja, pätkäaamuja tai erilaisia vuoroyhdistelmiä. Kaikenlaisiin vuorojärjestelyihin pätee sama sääntö: 24 tunnin kuluessa vuoron alusta on annettava 11 tunnin lepoaika. Jos tämä ei ole mahdollista, ei kyseinen vuorojärjestely ole mahdollinen kuin poikkeuksellisesti.
Esimerkiksi seuraavanlainen iltavuoro + aamuvuoro -yhdistelmä on mahdollinen: iltavuoro päättyy klo 20.00 ja aamuvuoro alkaa 7.00.
Mitä tehdä, kun uusi työaikalaki aiheuttaa ongelmia?
Ongelmia aiheutuu monesti siitä, että työaikalain tuomia muutoksia yritetään väkisin sovittaa vanhaan vuorojärjestelyyn. Työaikalaki ei pakota esimerkiksi siihen, että tehtäisiin suurimaksi osaksi pelkkiä iltavuoroja. SuPer kannustaakin siihen, että muutoksista keskusteltaisiin työpaikoilla ja luotaisiin sellaiset vuorojärjestelyt, joissa 11 tunnin lepoaika toteutuu esimerkiksi muuttamalla aamu- ja iltavuorojen alkamis- ja päättymisaikoja.
