Lähihoitaja oli töissä yksityisellä työnantajalla tarvittaessa töihin kutsuttavan sopimuksella. Työajat vaihtelivat, mutta noin kolmen kuukauden ajalta töitä oli tehty erityisen paljon. Lähihoitaja totesi, ettei hänelle ollut maksettu ylitöitä oikein. Hän yritti ensin selvittää asiaa työnantajan kanssa siinä onnistumatta. Tämän jälkeen asia siirtyi liittoon.
Palkkoja tarkistettaessa huomattiin, että ylitöiden lisäksi perustunteja oli maksettu liian vähän lähes jokaisen palkanmaksun yhteydessä ja arkipyhälyhennyskorvaukset olivat maksamatta.
Vastaavanlaiset tapaukset ovat tuttuja SuPerin asiantuntija Virve Aholle. Hänen mukaansa palkanmaksuun liittyvät epäselvyydet ovat yksi tavallisimmista syistä ottaa yhteyttä liittoon.
– Usein käy niin, että kun palkkakuitista lähdetään tarkistamaan yhtä asiaa, huomataan muitakin epäkohtia.
Edellä kuvatussa tapauksessa lähihoitajalle oli lyhyessä ajassa kertynyt palkkasaatavia yli 2 000 euroa, jotka työnantaja maksoi SuPerin yhteydenoton jälkeen.
Tavallisesti työnantajalta maksamatta jääneet summat ovat suuruudeltaan muutamia satasia, joskus todellakin jopa tuhansia euroja.
– Tämä on oikeasti iso ongelma. Liiton tietoon tulee vain murto-osa tapauksista. Emme voi edes tietää, kuinka montaa työntekijää asia koskettaa.
Inhimillisiä erheitä
Virve Ahon mukaan suurimmassa osassa tapauksista kyse on inhimillisistä virheistä.
– Virheitä voi tulla palkanlaskennan eri vaiheissa, esimerkiksi jos se on ulkoistettu. Osaavista palkanlaskijoista on pulaa, eikä esimerkiksi työehtosopimuksia tunneta välttämättä kovin hyvin.
Lisäksi vuorotyössä erilaisten lisien tarkastaminen ei työntekijälle itsellekään ole aina ihan yksinkertainen asia.
Jos työntekijällä herää epäilys, että palkkaa on maksettu liian vähän tai liian paljon, asia kannattaa ottaa ensimmäisenä puheeksi oman esimiehen kanssa.
– Työnantajan tehtävä on huolehtia palkanmaksusta. Työntekijän velvollisuus on puolestaan tarkistaa, että palkka on oikein maksettu.
Aivan tavatonta ei ole sekään, että palkkaa on maksettu liikaa. Näin voi sattua vaikkapa silloin, kun työntekijä siirtyy kokoaikatyöstä osa-aikaiseksi, eikä tieto muutoksesta tavoita palkanlaskentaa.
– Työntekijän voi olla vaikea ymmärtää, että työnantajalla on oikeus periä liikaa maksettu palkka vaikka virhe olisi selkeästi ollut työnantajan. Takaisinmaksusta tulee kuitenkin aina neuvotella työntekijän kanssa. Summaa ei saa periä kerralla pois, ellei niin sovita työntekijän kanssa.
Jos palkkaepäselvyydet eivät etene työnantajan kanssa keskustelemalla, kannattaa pyytää apua omalta luottamusmieheltä, tai jos luottamusmiestä ei ole, ottamalla yhteyttä SuPeriin.
Hieman lisää palkka-avoimuutta
Työpaikoilla voisi Virve Ahon mukaan ottaa tavaksi, että palkkatositteen tarkistaminen käytäisiin läpi jo perehdytyksessä.
– Palkoista puhutaan hyvin vähän työpaikoilla, mutta sen verran avoimuutta pitäisi olla, että mahdolliset virheet tulevat esiin. Samalla tavalla, kun pidämme muutenkin huolta työkavereistamme, ja siitä, miten he voivat, voisimme kysyä, osaatko tarkistaa palkkasi, ja auttaa, jos siinä on jotain epäselvää.
Suu kannattaa avata vähintäänkin silloin, kun omassa palkanmaksussa paljastuu virhe, sillä joskus vika voi olla palkanmaksussa laajemminkin.
Työntekijällä on oikeus vaatia palkkasaatavia viisi vuotta eräpäivästä. Jos työsuhde on päättynyt, oikeus saataviin on kaksi vuotta palkan erääntymisestä. Myöhässä maksetusta palkasta työntekijällä on oikeus viivästyskorkoon, mutta minään merkittävän lisätulona sitä ei voi pitää. Summa on yleensä korkeintaan parin euron luokkaa.
Tarkista palkkalaskelmasta ainakin nämä
- Työvuorolisät
- Sairausloma-ajan palkka
- Vuosiloma-ajan palkka
- Ylityökorvaus
- Tuntityöntekijällä myös arkipyhäkorvaus
- SuPerin jäsenmaksu
- Tuntipalkan saat selville jakamalla kuukausipalkan luvulla 163. Esimerkiksi 2225 jaettuna 163:lla = 13,56€.
