Ammattiliittojen keskusjärjestö STTK:n Tulevaisuuden tekijä -kunniamaininta jaettiin nyt ensimmäisen kerran. Ammattiyhdistystoiminnan lisäksi Savolainen valittiin viime vuonna SuPerin edustajistoon nuorimpana jäsenenä.
Mikä on parasta lähihoitajan työssä?
Tärkeintä omassa työssäni on viettää aikaa ikäihmisten kanssa. Palvelutalo on viimeinen paikka, jossa he ovat, ja haluan tehdä parhaani, että heidän on siellä hyvä olla. Joskus asiakkaat kummastelevat tatuointejani, mutta kun kerron esimerkiksi, että vasemmassa kädessäni on poikani nimi ja syntymäaika, keskustelu siirtyy siihen.
Mikä sai sinut aikoinaan ryhtymään luottamusmieheksi?
Silloisessa työpaikassa edes johtoportaalla ei ollut ymmärrystä siitä, miten asiat pitäisi hoitaa. Halusin ottaa asioista selvää ja tietää enemmän, etteivät työnantajat juksaa tai viilaa linssiin. Haluan ajaa myös työkavereiden etua. Vaatii rohkeutta ja valveutuneisuutta pitää huolta omista oikeuksistaan, eikä se aina ole helppoa.
Mitkä epäkohdat kaipaavat kipeimmin korjausta hoitoalalla?
Palkkaus pitäisi saada kondikseen. Palkalla pitäisi tulla toimeen eikä joutua stressaamaan joka kuukausi, miten rahat saa riittämään. Lähihoitajien pitäisi saada keskittyä omaan työhönsä eikä siivoukseen tai pyykkihuoltoon. Tilanne on pahentunut korona-aikana, kun kaikki illat ja viikonloput pitäisi olla pyyhkimässä pintoja desinfiointiaineella.
Miten hoitajapula ratkaistaan?
Hoitajamitoituksen voimaantulo on askel oikeaan suuntaan. Pitäisin vielä tiukemmin kiinni siitä, että lähihoitajat saavat keskittyä siihen työhön, johon he ovat saaneet koulutuksen. En itsekään koe välillisiä töitä omakseni, sillä olen opiskellut auttamaan ihmisiä. En ole ajatellut asiaa vuosikymmenien päähän, mutta uskon, että hoitajia löytyy töihin tulevaisuudessakin. Toivon, että työnantajat panostaisivat hoitajien hyvinvointiin, sillä se vaikuttaa kaikkeen.
Millaisena näet ammattiliittojen tulevaisuuden?
Toivon, että SuPer on tulevaisuudessakin vaikutusvaltainen ja näkyvä ammattiliitto. SuPer on minusta ammattiliitoista parhaiten keskittynyt nuoriin, ja niin sen pitääkin olla. Pitää tietää, mikä nuoria kiinnostaa ja mikä on tämän päivän juttu. Itse toivoisin, että liittojen tuki tuotaisiin lähemmäs jäseniä niin, ettei kaikkea työtä tehtäisi Helsingistä käsin. Jos toimintaa hajautettaisiin, työntekijöiden olisi helpompi poiketa sinne missä tukea tarvitaan. Ammattiyhdistystoiminnasta pitäisi tehdä houkuttelevampaa, että toimintaan saataisiin mukaan uusia aktiiveja. Varsinkin puheenjohtajan työ on vaativaa. Sitä tehdään vapaa-ajalla, ja jos työn haluaa tehdä hyvin, se vie aikaa. Minulla on ideoita, miten tätä voitaisiin edistää, ja aion tuoda näitä ajatuksia esiin edustajistossa.
”Melkein kaikki Muhoksen ja Utajärven lähihoitajat ovat nykyään superilaisia.”
Sinusta tuli oman ammattiosastosi puheenjohtaja ilman aikaisempaa yhdistyskokemusta. Mikä sai sinut tarttumaan toimeen?
Kaksi SuPerin kynää. Edellinen puheenjohtaja houkutteli minut niillä tehtävään. Olen yllytyshullu mutta yllättynyt itsekin, kuinka paljon olen saanut varsinkin nuoria mukaan toimintaan. Melkein kaikki Muhoksen ja Utajärven lähihoitajat ovat nykyään superilaisia.
Miten olet onnistunut tehtävässä?
Olen saanut SuPerista älyttömästi hyvää tukea, ilman sitä ei puheenjohtajan tehtävästä olisi tullut mitään. Ammattiosastossa hyvää työtä tekee koko hallitus, yksin on vaikea saada mitään aikaiseksi. Olemme vieneet toiminnan seuraavalle levelille ja panneet itsemme likoon. Olen antanut kasvot ammattiosastolle ja kertonut toiminnasta avoimesti ja riittävän monessa paikassa. Nyt ainakin paikallisesti tiedetään, keitä hallituksessa on mukana.
Miten nuoret saadaan kiinnostumaan ammattiyhdistyksestä?
Nuoret eivät ehkä tiedä mitä kaikkea ammattiyhdistykset ovat saaneet aikaan ja mitä hyötyä siitä on heille. Valmistumisen jälkeen tiesin itsekin SuPerin vain nimeltä ennen kuin aloin ottaa asioista selvää. Nuoret lähtevät, kun tarjotaan heitä paikallisesti kiinnostavaa toimintaa ja etuuksia. Muhoksella ja Utajärvellä olemme järjestäneet esimerkiksi itsepuolustuskurssin ja osallistuneet ilmastotalkoisiin istuttamalla omenapuita. Pommitan samalla somea näistä tapahtumista. Olen ollut monessa työpaikassa ja tunnen paljon nuoria henkilökohtaisesti, joten saan kerrottua ammattiyhdistyksestä heille suoraan.
Miten perheesi suhtautuu luottamustehtäviisi?
Avopuolisoni, äitini ja mummoni ovat kaikki lähihoitajia. Puoliso oli mukana ammattiyhdistystoiminnassa jo ennen minua. Äiti on tietysti ylpeä pojastaan ja kannustaa jatkamaan.
Mistä saat vastapainoa ammattiyhdistystoiminnalle?
Vapaa-aika on kortilla, sillä SuPer vie tällä hetkellä kaiken liikenevän ajan. Ajan mökille Keski-Suomeen aina kun aika antaa myöten. Tykkään liikkua luonnossa ja kalastaa ja touhuta muutenkin 4-vuotiaan poikani Anttonin kanssa. Kun Tulevaisuuden tekijä -tunnustus jaettiin Helsingissä, olin Kempeleessä pelaamassa sählyä.
