– Eräs hoitajista pelkäsi, että joku kysyy hänen työpaikkaansa. Hän ei kehdannut kertoa olevansa töissä Riihimäen kotihoidossa. Oli parempi vastata ympäripyöreästi olevansa töissä kaupungilla. Näin oli vielä vuosi sitten. Sama hoitaja sanoo nyt laittavansa repun selkään ylpeänä, kun hän lähtee aamulla asiakkaiden koteihin. Työ on alkanut tuntua supersankarin hommalta, kertoo Riihimäen kotihoidon esimies Janne Yrjölä.
Yrjölä aloitti työt kotihoidossa viime elokuussa. Kotihoidon kriisi ei tullut hänelle yllätyksenä. Hän on mukana kunnallispolitiikassa, joten hän tiesi tilanteen vakavuuden. Aluehallintovirasto oli asettamassa kotihoidolle uhkasakon, ellei epäkohtia saada korjattua.
– Henkilöstön psykososiaalinen kuormitus oli suurta. Hoitajia oli liian vähän ja asiakaskäynnit juostiin läpi. Lisäksi hoitajat kokivat, ettei heidän tekemäänsä työtä arvostettu. Sairauspoissaoloja oli huikea määrä.
Kotihoidon työntekijät joutuivat ryöpytyksen kohteeksi myös paikallislehdessä ja sosiaalisessa mediassa.
– Ihmisten tarkoitus ei varmasti ollut moittia hoitajia, vaan järjestelmää, mutta takuulla jokainen kotihoidon työntekijä koki kritiikin osuvan itseensä. Mietin jo ennen tänne tuloa, miltä hoitajista mahtaa tuntua olla työpaikassa, josta kaikki puhuvat pahaa.
Yrjölä ei kuitenkaan uskonut, että tilanne on toivoton. Hän otti haasteen vastaan ja lähti kehittämään kotihoitoa.
– Näin heti, ettei hoitajien moittimiselle ollut aihetta. He tekivät työtänsä ammattitaidolla ja sitoutuneesti. He haluavat pitää kiinni tinkimättömästi asiakkaan hyvästä olosta ja voinnista. Jokainen täällä työskentelevä sanoo, että asiakas on aina tärkein.
Pääluottamusmiehen puhelin pirisi
Riihimäen kotihoidon kriisi kantautui myös SuPerin pääluottamusmiehen Päivi Pöyryn tietoon.
– Vielä vuosi sitten keväällä sain päivittäin yhteydenottoja kotihoidosta. Oli liian vähän työntekijöitä. Asiakkaita tuli ovista ja ikkunoista. Työntekijät kokivat, että heitä pidetään vain laiskoina ja osaamattomina. Olin mukana kotihoidon palavereissa, jotka helposti kärjistyivät toisten syyttelyksi.
Pöyryn mukaan tilanne alkoi korjaantua, kun Janne Yrjölä aloitti esimiehenä. Hän palkkasi ensiavuksi määräaikaisia sijaisia, jotta henkilökuntavajetta saatiin korjattua. Asiakaskäyntien kesto piteni ja sen myötä työn kuormitus väheni. Toukokuussa avoimeksi laitettiin viisi vakituista vakanssia.
Esimies sai muutosta aikaan myös omalla käytöksellään.
– Hän kuuntelee työntekijöitä. Kun hoitajat saivat kertoa mielipiteensä ja he kokivat arvostusta, heidän motivaationsa parani. Pienillä teoilla lähdettiin liikkeelle.
Kun tilanne koheni, se näkyi yhteydenottojen määrässä.
– Aiemmin puhelimeni alkoi soida heti aamulla. Puhelutulva alkoi hellittää hiljalleen. Lopulta kotihoidosta yhteydenottoja tuli enää viikoittain. Nykyään saan sieltä soittoja harvoin, ja asia koskee yleensä jotain muuta kuin kotihoidon tilannetta.
Pieni tiimi on isoa parempi
Lähihoitaja Tanja Kokkonen on ollut töissä kotihoidossa yli kaksi vuotta. Hän ei ole missään vaiheessa kokenut olevansa huonossa työpaikassa.
– Kun kotihoitoa haukuttiin julkisesti, tuli sellainen tunne, että olemme kyvyttömiä hoitamaan työtämme. Tosiasia on kuitenkin se, että kaikki asiakkaat on aina hoidettu. Toki aikaa yhdelle asiakkaalle ei ollut yhtä paljon kuin nyt.
Kun siirryimme vuosi sitten takaisin pienempiin tiimeihin, se vähensi työn sekavuutta.
Kokkonen ei ole edes harkinnut työpaikan vaihtamista, sillä hän pitää itsenäisestä ja vastuullisesta työstään. Hänen mukaansa merkittävä ongelma työssä aiemmin oli se, että oli siirrytty isoihin tiimeihin. Entisen neljän tiimin sijasta oli enää kaksi tiimiä.
– Yhdellä tiimillä oli lähes sata asiakasta. Hoitajien piti tuntea heidät kaikki. Kun siirryimme vuosi sitten takaisin pienempiin tiimeihin, se vähensi työn sekavuutta.
Kokkosen mukaan työilmapiiri on selkeästi parantunut vuoden aikana.
– Nykyään tulemme hyvillä mielin töihin. Päivään mahtuu myös kevyttä jutustelua, kun näemme toimistolla.
Oletko osa koneistoa?
Janne Yrjölä ei ota itselleen kunniaa kotihoidon kriisin selättämisestä.
– Moni hyvä asia oli laitettu jo alulle, kun tulin tänne. Emmekä ole vielä maalissa. Pulmatilanteita on edelleen.
Yrjölällä on kuitenkin selkeät näkemykset, mihin suuntaan hän vie kotihoitoa. Hän haluaa irtisanoutua autoritaarisesta johtamiskulttuurista, jossa työntekijä nähdään osana koneistoa, jota johtaja pyörittää.
– Uskon autonomisiin tiimeihin. Hoitajien pitää saada päättää työnsä suunnittelusta ja sisällöstä. Meidän esimiesten täytyy omaksua sellainen toimintatapa, ettemme päsmäröi, vaan annamme tilaa tehdä työtä.
Kotihoidon kehittämiseen on otettu mukaan kaikki työntekijät. Tiimit käyvät myös Lean-valmennuksen. Sieltä saatujen oppien avulla työtä sujuvoitetaan ja järkevöitetään.
Yrjölä pyrkii siihen, että digitalisaatio tukisi oikeasti työtä. Tehokkuutta haetaan myös sillä, että asiakaskäynnit olisivat mahdollisimman lähellä toisiaan.
– Tällaisia käytäntöjä on helppo kehittää. Positiivisen, hyväksyvän ja välittävän ilmapiirin luominen on paljon vaikeampaa.
Olet arvostettu työntekijä
Janne Yrjölän mielestä on elämän tuhlaamista, jos töissä voi huonosti. Työpaikalla kun vietetään merkittävä osa valveillaoloajasta.
– Vaikka on kiire, haastavia työtehtäviä ja vaikeita asioita, on mahdollista, että samanaikaisesti on hyvä olla. Kun koet, että olet tervetullut ja arvostettu työntekijä, jaksat paineidenkin keskellä.
Kun sinulta kysytään mielipidettä tai oman elämän kuulumisia, koet olevasi arvostettu.
Yrjölä haluaa, että jokainen työntekijä tulisi kohdatuksi kokonaisena ihmisenä.
– Pienet asiat, jotka voivat tuntua jopa lapsellisilta, ovat tärkeitä hyvinvoinnissa. Kun sinulta kysytään mielipidettä tai oman elämän kuulumisia, koet olevasi arvostettu. Olen ottanut tavaksi myös kiittää hoitajia työpäivästä.
Yrjölän mukaan jokainen voi valita, näkeekö työkaverin hyvässä vai huonossa valossa.
– Esimerkiksi kun joku jää parin viikon sairauslomalle, voi ajatella, että hän on aina tähän aikaan vuodesta sairauslomalla. Tai voi ottaa toisen näkökulman ja miettiä, että pitääpä työpäivän jälkeen soittaa hänelle ja kysyä vointia. Hyvässä valossa näkeminen on välttämätöntä, jotta töissä on hyvä olla.
Kotihoidolla huimia tavoitteita
Janne Yrjölän tavoitteena on, että jokainen Riihimäen kotihoidossa työskentelevä hoitaja on ylpeä tekemästään työstä.
– Korostan aina, miten taitavia meidän työntekijät ovat. On supersankarin hommaa mennä yksin asiakkaiden koteihin, kun vastassa voi olla mitä tahansa.
Kotihoitoon tullessaan Yrjölä aloitti myös imagokampanjan.
– Aloin seurata some-kirjoituksia ja vastasin jokaiseen kommenttiin, jossa Riihimäen kotihoitoa haukuttiin. Kysyin, millaisia kokemuksia sinulla on kotihoidosta ja kerroin, miten haluamme tehdä työtä nyt. Jotkin keskustelut päättyivät siihen, että kommentoija sanoi, että pitäisikö hakea teille töihin.
Pahimmankaan kriisin keskellä työntekijöiden vaihtuvuus ei ollut suurta. Yrjölä kertoo, että hän saa nykyisin yhteydenottoja niiltä, jotka silloin lähtivät. Heillä olisi kiinnostusta palata kotihoitoon.
Yrjölä kertoo pilke silmäkulmassaan Riihimäen kotihoidon kunnianhimoisesta tavoitteesta.
– Tästä tulee vähintään Suomen paras kotihoito, ehkä jopa koko universumin.
