Päätöksen taustalla on hoitajapula, sanoo yhteiskunnallisen säätiökonsernin henkilöstöjohtaja Mari Rautiainen.
– Tällä hetkellä käydään todella kovaa kilpailua työntekijöistä. Meillä on asiakkaita, jotka tarvitsevat paljon tukea, ja haluamme, että tätä työtä on jatkossakin tekemässä ammattitaitoisia ihmisiä.
Diakonissalaitoksen lähihoitajien palkat yhdenmukaistetaan yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen palkkaluokkaan G22. Samalla siirrytään noudattamaan pääkaupunkiseudun palkkataulukkoa koko Suomessa. Se tarkoittaa ilman kokemus- ja muita lisiä noin 2 310 euron kuukausipalkkaa. Muutos nostaa lähihoitajan kuukausipalkkaa enimmillään noin 200 euroa kuukaudessa.
Palkkaluokan korotus koskee kaikkia Diakonissalaitoksen lähihoitajia ja ohjaajan nimikkeellä työskenteleviä, yhteensä noin 1 700 työntekijää. Konserniin kuuluvista työnantajista kehitysvammaisten palveluasumista tarjoavassa Rinnekodissa on ollut käytössä palkkaluokka G21. Muissa yrityksissä, Oulun seudulla ja Rovaniemellä toimivassa Caritas Palveluissa sekä Etelä- ja Keski-Suomessa toimivassa Diakonissalaitoksen Hoivassa, se on ollut G20.
Yhdenmukaistaminen vastaa Rautiaisen mukaan konsernin linjausta siitä, että eri yhtiöistä huolimatta kaikki työntekijät ovat yhdenvertaisia.
Pysyviä ratkaisuja
Päätös palkkaluokan nostamisesta syntyi paikallisissa neuvotteluissa, joissa työntekijöitä edustavat luottamushenkilöt. Diakonissalaitoksen superilainen pääluottamusmies Jarkko Koivisto kertoo, että palkkausjärjestelmää on kehitetty useamman vuoden ajan. Samalla on mietitty mitä kaikkea muuta henkilöstön työhyvinvoinnin eteen voidaan tehdä.
– Palkka on yksi merkittävimmistä tekijöistä työntekijöille, mutta myös henkilöstöetuja mietitään paljon. Jouluisin työnantaja ei ole jakanut tikkareita eikä konvehtirasioita vaan esimerkiksi lahjakortteja, joilla on kunnon rahallista arvoa.
Työpaikan veto- ja pitovoimaa työntekijöiden silmissä on lisätty esimerkiksi laajalla vapaa-ajan vakuutuksella, työsuhdepolkupyörällä ja tarjoamalla apua oman talouden hallintaan. Lisäksi johtamiseen ja työntekijöiden mielen hyvinvointiin on panostettu eri tavoin.
– Tiedostamme, että palkkojen nostaminen on vain yksi keino saada ihmiset sisään ja pysymään talossa. Emme odota, että vuoden alussa uusia työntekijöitä alkaisi tulla ovista ja ikkunoista. Mutta on se kauaskantoisempaa kuin rekrytointitempaukset, joissa työntekijöitä houkutellaan töihin kertaluonteisilla palkkioilla.
Kannattava investointi
Lähihoitajien palkankorotusten kustannusvaikutus on Diakonissalaitoksen mukaan useita miljoonia euroja. Se on myös iso riski, sillä osakeyhtiöiden toiminnan on oltava kannattavaa. Päätös on henkilöstöjohtajan mukaan perusteellisesti mietitty.
– Henkilöstökulut ovat isoin menoerä, joten toki tämä vaikuttaa kannattavuuteen. Toisaalta ilman työntekijöitä meillä ei olisi toimintaa.
Valtakunnallisesti toimivan konsernin tavoitteena on houkutella vakituisia työntekijöitä ja vähentää vuokratyövoiman käyttöä. Rautiainen arvioi, että vuokratyöntekijät tulevat työnantajalle noin 30 prosenttia kalliimmaksi kuin oman työvoiman käyttäminen.
– Mieluummin maksamme omille työntekijöille.
Mari Rautiainen katsoo, että Diakonissalaitoksen päätöksellä voi olla laajempia vaikutuksia sote-alan työntekijöiden palkkakehitykseen.
– Hoiva-alan vetovoiman kasvattaminen on yhteinen asia, se on tärkeää koko Suomen kannalta. Jokaisen työnantajan tulisi miettiä sitä.
