Moni lähihoitajaopiskelija on pian aloittamassa kesäyöt oman alan työpaikassa. Erityisen haastava kesä on luvassa sote-alalla työskenteleville lähihoitajille, sillä hoitajille ei ole tarjottu toivottua palkkaohjelmaa ja siksi ylityö- ja vuoronvaihtokielto jatkuu koko maassa edelleen. Liitot ovat kuitenkin joustaneet kesän osalta sen verran, että hoitajat voivat halutessaan tehdä ylitöitä ja vaihtaa vuoroa, mutta työnantaja ei kuitenkaan voi määrätä tekemään niin. SuPer on ilmoittanut yrittävänsä tällä tavoin helpottaa etenkin matalapalkkaisten jäsentensä toimeentuloa kesän aikana.
Millainen työsopimus?
Kun työn alkamisesta on sovittu, työntekijän kannattaa varmistaa, että hän saa työsopimukseensa tiedot työn kestosta ja palkasta kirjallisena. Mikäli palkasta tai työsopimuksen kestosta ei ole kirjallista todistetta, työnantaja voi väittää myöhemmin, että asiasta on sovittu toisin. Työsopimuksen voi aina pyytää luettavaksi jo ennen allekirjoitustilaisuutta. Asiat kannattaa valmistella hyvin etukäteen, sillä jälkikäteen on vain harvoin mahdollista muuttaa asioita, joita ei ole alun perin sopimuksessa mainittu.
Työsopimuksessa tulee olla mainittuna ainakin seuraavat asiat:
- Työnantajan ja työntekijän nimi, henkilötunnus sekä koti- ja liikepaikka
- Työsopimuksen voimassaolo
- Työaika
- Työtehtävät
- Palkka ja palkanmaksukausi
- Vuosiloma, jos sellainen on
- Irtisanomisaika
- Koeaika
- Noudatettava työehtosopimus
- Päiväys ja allekirjoitus
Entä työehtosopimus?
Työehtosopimus on työntekijän turva, siksi työehtosopimukseen kannattaa tutustua samalla, kun tutustuu työsopimukseen. Työsopimusta ei saa tehdä huonommaksi kuin mitä työehtosopimuksessa mainitut ehdot ovat.
Työehtosopimus määräytyy sen mukaan, työskenteleekö opiskelija yksityisellä vai julkisella puolella. Julkisella kuntasektorilla vielä opiskelevan lähihoitajan palkasta voidaan vähentää kymmenen prosentin epäpätevyysvähennys. Muun kesätyöläisen palkka – koululainen tai opiskelija, jolta puuttuu alan ammattitutkinto – on 50 prosenttia KVTES:n mukaan asianomaisesta työstä maksettavasta peruspalkasta. Kokonaispalkka muodostuu tehtäväkohtaisesta palkasta, jonka päälle voidaan maksaa esimerkiksi henkilökohtaista lisää ja työkokemuslisää.
Yksityisellä sosiaalipalvelualalla noudatetaan palkkaluokkia. Lähihoitajien palkat ovat taulukossa välillä G18C ja G22. Mikäli opiskelija ei voi tehdä kaikkia työhön liittyviä tehtäviä tai hänen työnsä on vähemmän itsenäistä tai yksinkertaisempaa kuin muilla, palkka saattaa olla vielä yhden palkkaluokan alempi. Jos palkkaluokka on alempi, sen perusteet on kerrottava työntekijälle.
Tutustu superilaisten työehtosopimuksiin.
Ei yötyötä nuorelle
Nuorten työn opastuksesta ja työn valvonnasta tulee huolehtia erityisen hyvin. Iltatyötä on rajoitettu nuorilta työntekijöiltä ja yötyöt on heiltä kokonaan kielletty. Nuoria työntekijöitä koskevissa säännöksissä määritellään niin sanotut vaaralliset työt ja erityisen haitalliset työt. Työtehtävät on suhteutettava nuoren fyysiseen ja henkiseen suorituskykyyn.
Alle 18-vuotias saa tehdä erityisen haitallisia töitä vain niin sanotuilla työssäoppimisjaksoilla tai ollessaan oppisopimuskoulutuksessa. Tällaisia töitä ovat esimerkiksi kuolleiden käsittely ja kuljetus, psykiatristen potilaiden hoito sekä huomattavaa vastuuta omasta tai toisten turvallisuudesta sisältävät työt.
16 vuotta täyttänyt nuori voi tehdä vaarallisia töitä, jos työpaikalla on huolehdittu tarpeellisin työsuojelutoimenpitein siitä, ettei työstä aiheudu terveyden vaaraa. Lisäksi asiasta tulee ennen työn aloittamista tehdä ilmoitus työpaikkaa valvovalle työsuojeluviranomaiselle.
Kuka perehdyttää?
Perehdytys työhön kuuluu jokaisen työntekijän oikeuksiin. Mikäli perehdytystä ei ole erikseen luvattu, sen saamisesta kannattaa huolehtia itse. Opastusta uuteen työhön kannattaa pyytää ja tarvittaessa vaatia. Työnantaja on velvollinen tukemaan uutta työntekijää uuden oppimisessa, se on tärkeää niin työ- kuin asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta. Perehdytykseen kuuluu myös esimerkiksi lääkelupien läpi käyminen. Työnantaja tarjoaa myös työhön kuuluvat välineet työntekijän käyttöön, kuten esimerkiksi suojavaatteet.
Loma kuuluu kaikille
Alle vuoden kestäneissä työsuhteissa lomaa kertyy 31.3. mennessä kaksi arkipäivää kuukaudessa. Tämän jälkeen lomaa kertyy 2,5 päivää kuukaudessa, mikäli työpäiviä on kalenterikuukaudessa vähintään 14 tai keikkaluontoisessa työssä työtunteja kuukaudessa vähintään 35. Jos lomapäiviä ei pidetä, ne maksetaan lomakorvauksina työsuhteen päättyessä, yleensä samaan aikaan lopputilin kanssa. Jokainen työntekijä ansaitsee lomaa töitä tekemällä, tämän lisäksi työntekijöillä on oikeus myös lomarahaan, joka on yleensä puolet palkasta.
Palkkakuitti kertoo
Kun ensimmäinen palkka tulee tilille, opiskelijan kannattaa selvittää, mistä hän pääsee näkemään palkkakuittinsa. Kuitista tarkistetaan ensimmäiseksi, että kaikki sovitut lisät, kuten kaikki ilta-, viikonloppu-, ylityö- ja muut korvaukset on maksettu oikein. Niin sanotun epämukavan työajan lisiä ei saa sisällyttää peruspalkkaan, vaan ne on aina maksettava sen päälle.
Varmista myös, että palkasta on peritty eläke- ja työnantajamaksut sekä verot. Kaikille täysi-ikäisille kertyy eläkettä, lyhyistäkin työsuhteista. Siksi on tärkeää tarkistaa, että työnantaja on maksanut eläkevakuutusmaksut.
Lue lisää palkkakuitin tarkistamisesta.
Pidä kirjaa työtunneista
Toteutuneet työtunnit kannattaa kirjata itselleen muistiin esimerkiksi kalenteriin siltä varalta, että niistä tulee myöhemmin kiistaa. Pyydä myös toteutuneista työtunneista työvuorolista, jos niitä ei automaattisesti jaeta työntekijöille
Jos palkassa on virheitä, ota ensimmäiseksi yhteys esimieheesi.
Viimeisen päivän lopputili
Lopputili on maksettava viimeisenä työpäivänä, ellei muuta ole sovittu. Jos lopputili viivästyy sovitusta, on työnantaja velvollinen maksamaan täyden palkan odotusajalta, kuitenkin enintään kuudelta päivältä.
Työtodistus on tärkeä
Kun työsuhde lähestyy loppuaan, on tärkeää muistuttaa työnantajaa työtodistuksesta. Jokaisella työntekijällä on oikeus työtodistukseen, joka osoittaa heidän työkokemuksensa. Todistuksesta on käytävä ilmi työtehtävien laatu ja työsuhteen kesto. Työntekijä voi myös ilmoittaa, minkälaisia asioita työtodistukseen saa laittaa. Työnantaja ei saa kirjata todistukseen esimerkiksi syytä työsuhteen päättymiselle tai arviota työntekijän työtaidoista, mikäli työntekijä ei niitä todistukseen halua. Jos olet unohtanut pyytää työtodistuksen aiempina kesinä, voit vielä tehdä sen: työntekijällä on oikeus työtodistukseen vielä kymmenen vuoden kuluessa töiden päättymisestä.
